Kiertotaloutta kauppareissulla

S-ryhmä haluaa kantaa kortensa kekoon kierrätys-tavoitteiden osalta, ja panostaa pakkaustensa kierrätettävyyteen ja lajitteluohjeisiin. Päivittäistavarakauppa tarjoaa asiakkaille myös monia muita mahdollisuuksia tehdä ympäristö-tekoja ja osallistua kiertotalouteen.

Teksti Matti Välimäki

Kuvat Vesa Tyni

S-ryhmän vähittäiskaupan vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman kuvailee, että hyvä pakkaus ja kiertotalous ovat naimisissa keskenään.

– Pakkauksen ensisijainen tehtävä on toki suojata tuotetta ja auttaa näin pienentämään ruokahävikkiä. Hyvä pakkaus vie myös mahdollisimman vähän tilaa ja tehostaa kuljetuksia. Sitten se voidaan vielä käytön jälkeen ohjata kierrätykseen, hän summaa.

Forsman kertoo, että S-ryhmässä halutaan panostaa pakkausten kierrätettävyyteen. Tämä tehdään silti hallitusti niin, että pakkaus hoitaa hyvin kaikki tehtävänsä.

– Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että Suomi pääsee EU:n kierrätystavoitteisiin – ja olla mukana tukemassa kestävää tapaa toimia.

Kierrätystä ja kehitystä

S-ryhmä on tehnyt strategisen linjauksen, että kaikki sen oma merkki -pakkaukset olisivat täysin kierrätettäviä vuoteen 2022 mennessä.

– Kartonki-, metalli-, lasi- ja monet muovipakkauksemme täyttävät jo kriteerit. Haasteellisia ovat erityisesti pakkaukset, joissa on useampaa materiaalia. Esimerkiksi käy vaikkapa kahvipaketti eli alumiinifolioitu muovipakkaus.

S-ryhmä on myös päättänyt lisätä oma merkki -tuotteissaan sekä uusiutuvista raaka-aineista että kierrätysmateriaaleista valmistettuja pakkauksia.

– Kierrätysmuovia on jo hyödynnetty puhdistusainepakkauksissa. Säädökset rajoittavat kuitenkin kierrätysmateriaalien käyttöä elintarvikkeissa.

S-ryhmä voi tietenkin vaikuttaa suoraan omien pakkaustensa materiaaleihin. Mutta isona talona sillä on vaikutusvaltaa myös laajemmin ruokateollisuuteen.

– Kerromme yhteisissä keskusteluissa, mihin suuntaan haluamme viedä kehitystä. Samanlaisia ajatuksia on toki myös muilla. Yhä useampi kuluttaja on myös kiinnostunut pakkauksista ja niiden ympäristövaikutuksista.

Muoviko mörkö?

Forsmanin mukaan erityisesti muovi on nykyään kuluttajille iso kysymys, jopa jonkinlainen mörkö, jonka hyvät puolet unohtuvat helposti. Hän toivookin, että asiakkaat huomioisivat ”ison kuvan”.

– Muovi suojaa tuotteita tehokkaasti ja se vähentää suoraan ruokahävikkiä. Muovin vahvoja puolia on myös keveys, mikä auttaa pienentämään kuljetusten ympäristöjalanjälkeä.

Forsmanin mielestä olennaisinta on, että muovia ei päädy käytön jälkeen luontoon, vaan se ohjataan kierrätykseen.

– Kun esimerkiksi uusimme pakkauksiamme, aiomme varustaa ne tarkoilla lajitteluohjeilla. Tämä koskee kaikkia pakkausmateriaaleja, hän lisää.

Muovipussit vähemmäksi

Turhaa muovin käyttöä S-ryhmä haluaa toki vähentää. Se on mukana esimerkiksi Kaupan liiton organisoimassa muovikassisitoumuksessa, jolla pyritään merkittävästi vähentämään muovipussien käyttöä.

Markettien muoviset ostoskassit ovat olleet jo pitkään maksullisia. Kun myös Sokoksessa siirryttiin äskettäin muovikassien maksullisuuteen, niiden kulutus laski 60 prosenttia.

– Muovisten ostoskassien käyttö on vähentynyt ylipäätään selvästi. Samaan aikaan biomuovikassien menekki on kasvanut vuoden aikana yli 60, kestokassien 20 ja paperikassien 8 prosenttia.

Muutoksia on näkyvissä myös hevi-osastoilla:

– Hevi-osaston perinteisten pikkupussien kulutus on tippunut vuodessa viidenneksellä. Biohajoavien hevipussien käyttö taas on kasvanut samassa suhteessa. Samaan aikaan pikkupussien kokonaiskulutus on vähentynyt.

Forsman muistuttaa, että S-ryhmän kaikkien perinteisten muovisten kantokassien valmistuksessa on käytetty kierrätysmuovia.

– Suurin osa kuluttajista hyödyntää muovipusseja myös moneen kertaan ja valtaosa pusseista päätyy lopulta roskapussiksi tai kierrätykseen.

S-ryhmässä perinteisten, muovisten pikkupussien kulutus hevi-osastolla on tippunut vuodessa viidenneksellä.

Uusia materiaaleja tulossa

Markkinoille on tullut ja tulossa myös perinteistä muovia korvaavia uusia materiaaleja.

– Valio käyttää jo maitotölkeissään täysin biopohjaisia materiaaleja.
Kotkamills on puolestaan kehittänyt kartonkimateriaalia, jossa barrierina käytetty muovikerros on korvattu vaihtoehtoisella materiaalilla, Forsman mainitsee.

Hän muistuttaa, että uusien teknologioiden kehittämien vie kuitenkin aina aikaa.

Suomessakin on uutisoitu Hollannissa toimivasta pienestä Ekoplaza-kauppaketjusta, jonka tavoitteena on päästä kokonaan eroon muovista. Ketjun myymälöissä perinteisiä muovipakkauksia on korvattu muun muassa biopohjaisilla teollisessa kompostoinnissa häviävillä biohajoavilla muoveilla.

– Kokeilu on mielenkiintoinen. Seuraamme tuloksia tarkkaan, mutta kuten sanottu, minun mielestäni kaikkein tärkeintä on, että muovin kierrätys toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Käytännön kiertotaloutta

Forsman muistuttaa, että S-ryhmä toteuttaa ja edistää kiertotaloutta myös monilla muilla tavoilla.

– Olemme tehostaneet omia toimintatapojamme, niin että ruokahävikkimme on pudonnut viimeisen neljän vuoden aikana peräti 17 prosenttia. Keinoina ovat olleet esimerkiksi kulutusennusteiden kehittäminen, hävikkiuhan alaisten tuotteiden laputukset ja ilta-ale. Lisäksi laajentuneet aukioloajat ovat vaikuttaneet hävikkiin.

S-ryhmä on panostanut myös muun muassa aurinkoenergiaan. Vuoden sisällä noin 40 toimipisteen katolle asennetaan aurinkopaneelit, jonka myötä S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja.

– Tarjoamme myös asiakkaillemme palveluja, joilla he voivat osallistua kiertotalouteen. Myymälöihin voi palauttaa muun muassa pulloja, vanhoja akkuja ja paristoja ja moniin liikkeisiin myös elektroniikkaromua.

– Aivan keskeinen ja tärkeä palvelu ovat tietenkin Ringin ekopisteet. On erittäin kätevää, kun pakkausjätteet voi pistää kiertoon kauppareissun yhteydessä.

Ekopisteellä innostusta – tietoa tarvittaisiin lisää

Prisma Joensuun prismajohtaja Petteri Väyrynen kertoo, että heillä Ringin ekopisteellä riittää vilinää paitsi aukioloaikoina, myös kauppakeskuksen ollessa kiinni.

– Ekopiste on todella hyvä ja tärkeä palvelu asiakkaillemme. Tuntuu, että ihmisten innostus tehdä arjen ympäristötekoja on kasvanut viime aikoina entisestään.

– Siitä asiakkailta tulee toisinaan palautetta, että kätevintä olisi, että kaikki kaupan kiertotalouspisteet – ekopiste, pullonpalautus, ser-romun ja paristojen vastaanotot – olisivat fyysisesti samassa tilassa.

Prismajohtajalla on myös ekopisteisiin liittyviä kehitysideoita – hyvää voisi hänen mielestään hioa vielä paremmaksi. Pisteeseen kun tuodaan myös tavaraa, mikä ei sinne kuulu, mikä vuoksi ympäristö on toisinaan hieman epäsiisti. Joensuussa skaala on ulottunut muovisista puutarhatuoleista ruohonleikkureihin.

– Asiakkaat tarvitsisivat enemmän tietoa. Yksi ratkaisu voisi olla, että korostettaisiin entistä enemmän sitä, että ekopiste on tarkoitettu nimenomaan pakkauksille, Väyrynen vinkkaa.