Kiertoon – ei hukkaan

Keskossa on varauduttu jätelain ja pakkausasetuksen tuomiin muutoksiin hyvissä ajoin. Yhä useampi
ekopiste tulee kuluttajille tutun kaupan yhteyteen.

Uusi pakkausasetus siirtää vastuun kuluttajapakkausten keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle. Suomeen on nyt mahdollisuus suunnitella valtakunnallisesti yhtenäinen pakkausjätteiden keräysverkko.

Tuottajat haluavat rakentaa kuluttajia hyvin palvelevan ja tehokkaan keräyspisteiden verkon valtakunnallisine lajitteluohjeineen. Käytännössä tämä merkitsee, että nykyisistä pisteistä säilyvät pääsääntöisesti ainakin ne, jotka sijaitsevat kauppakeskusten ja asukkaiden kulkureittien varrella.

Tuottajien on järjestettävä pakkausasetuksen mukainen keräysverkosto vastikkeetta. Onkin arvioitu, että tuottajavastuun laajeneminen tuo kaupalle ja teollisuudelle huomattavan lisäkustannuksen. Koska kaikki kustannukset katetaan myynnillä, uudet vastuut aiheuttavat nousupaineita tuotteiden hintoihin. On siis myös kuluttajan etu, että kierrätys hoidetaan hyvin ja tehokkaasti.

– Kesko on vastuussa maahantuomistaan, itse pakkaamistaan tuotteista ja maasta viedyistä pakkauksista. Yksittäisen kauppiaan kohdalla uusi asetus koskee esimerkiksi kaupassa pakattavien lounasannosten, paistopisteen leivonnaisten sekä kauppiaan suoraan ostamien tavaroiden pakkauksia. Olemme laskeneet, että nämä velvoitteet merkitsevät Keskolle ja kauppiaille yhteensä useiden miljoonien lisälaskua vuodessa, Ruokakeskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske sanoo.

Ekopisteet ovat vastuullisuutta

Kesko tekee tiivistä yhteistyötä PYRin kanssa, kun nykyistä ekopisteverkostoa kehitetään uuden pakkausasetuksen vaatimusten mukaiseksi. Tällä hetkellä K-kauppojen yhteydessä on noin 230 ekopistettä. Jatkossa yhä useampi ekopiste on kaupan lähellä.

Päivittäistavarakaupassa käydään noin 8,5 miljoonaa kertaa viikossa, joten kaupan yhteydessä oleva ekopiste helpottaa kuluttajien elämää, kun kauppamatkalla voi samalla hoitaa kierrätysmateriaalien toimittamisen oikeaan osoitteeseen.

Pakkausmateriaalien kierrätys on osa K-ryhmän palkittua ympäristövastuullisuutta. Suurilla volyymeilla se on merkittävä tekijä kiertotaloudelle. Kierrätys onkin tullut uusien käsittelytapojen ansiosta yhä taloudellisemmaksi.

Ruokakesko käynnisti muutama vuosi sitten hankkeen, jolla yhtenäistetään jätteiden käsittelyä ja pakkausmateriaalien kierrätystä.

– Aloite uuden kierrätysmallin kehittämiseen tuli kauppiailtamme. Kauppiaat tietävät, että meillä Keskossa seurataan tarkoin alan lainsäädännön ja toimintatapojen kehitystä. Kauppojen jätehuoltopalvelujen keskitetyn kilpailutuksen avulla voidaan parantaa kauppojen kilpailukykyä ja vastata tehokkaasti uuden lainsäädännön vaatimuksiin, Jäske sanoo.

Ruokakeskossa kehitettiin yhtenäinen toimintamalli, ja pian aloitettiin kokeilut Uudellamaalla. Nyt puitesopimus kattaa 110 kauppaa, joissa jätteiden hyötykäyttöaste saatiin nostettua viime vuonna jo 96 prosenttiin.

– Olemme kehittäneet Lassila & Tikanojan kanssa toimintamallin, jolla kaikki jätejakeet saadaan tehokkaasti kierrätykseen. Yhtenäisen toimintamallin myötä kauppiaamme saavat kilpailukykyiset sopimusehdot, paremman palvelulaadun ja myös hyvän mahdollisuuden kehittää toimintaa yhteisen kumppanin kanssa, Jäske sanoo.

Uutta toimintatapaa kehitetään ja testataan aluksi pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan alueella. Kun se on havaittu hyväksi, sitä laajennetaan myös muualle Suomeen.

Vähemmän pakkauksia

Keskon satsaukset materiaalikierrätykseen näkyvät myös vastuullisuusraportin lukuina. Esimerkiksi vuonna 2014 Ruokakeskon varastoista syntyvän pakkausjätteen kierrätysaste oli 98 prosenttia, ja pahvia kiersi kaupoista kierrätykseen lähes 30 000 tonnia.

Vaikka tonnimäärät ovat edelleen suuria, pakkausmateriaalin määrä on supistunut jatkuvasti, koska yhä useammat tuotteet tulevat kauppoihin kestävissä ja uudelleen käytettävissä muovilaatikoissa. Muun muassa liha- ja einestuotteet kulkevat lähes aina muovilaatikoissa. Hedelmä- ja vihannesvalikoiman tuotteet pakataan edelleen pääasiassa pahvipakkauksiin, mutta niidenkin osalta muutos on jo käynnissä.

Ruokakeskoon kuuluu Suomessa kaikkiaan yli 900 elintarvikkeita myyvää liikettä pienistä K-extroista jättimäisiin K-citymarketeihin. Valtaosa myymälöistä on itsenäisiä, kauppiasvetoisia yrityksiä, joissa kauppias päättää itsenäisesti kierrätys- ja jätehuoltoasioista. Suurimmissa kaupoissa päivittäistavaroista vastaa pääsääntöisesti itsenäinen kauppias ja muusta toiminnasta, kuten vaatteista ja urheiluvälineistä, Keskon palkkaama henkilökunta. Näissä yksiköissä kauppias ja Kesko sopivat yhdessä kierrätettävän materiaalin käsittelystä.

Pahvipakkaukset on helppo tuoda kaupan ekopisteeseen muun asioinnin lomassa. Lastauslavalla kuljetuspakkaukset päätyvät puristimeen.
Pahvi ja kartonki ovat monien tuotteiden pakkaamisessa edelleen ylivertaisia materiaaleja. Kierrätys on tullut uusien käsittelytapojen ansiosta yhä taloudellisemmaksi.

Pahvia piisaa kierrätykseen

– Aaltopahvia meillä menee kierrätykseen kaikista eniten eli 18–19 tonnia kuukaudessa. Energiajätettä syntyy vastaavasti kuutisen tonnia. Sekajätteen määrä on koko ajan pienentynyt ja on vuositasolla enää 4 000 kiloa. Näiden lisäksi tulee vielä biojätettä 400–500 kiloa kuukaudessa, kolmannen polven K-kauppias Pekka Lintumäki ynnää kierrätysjakeiden määriä.

Lintumäki johtaa K-citymarket Jättijakoa Vantaan Tammistossa. Oppinsa hän sai jo nuorena, kun auttoi veljensä Petrin kera isänsä kaupassa Helsingin Tapulikaupungissa. Sieltä tie vei ensin Korsoon ja edelleen Tammistoon perustetun K-supermarket Jättijaon kauppiaiksi vuonna 2001.

K-citymarketiksi kauppa laajeni keväällä 2011. Lisätilaa saatiin 3 000 neliötä samasta rakennuksesta pois muuttaneiden kauppojen valmiista liiketiloista. Omaa porukkaa Jättijako työllistää 70 henkeä, ja lisäksi tulevat vielä Keskon palkkaamat kassat sekä K-citymarketin käyttötavarapuolen henkilöstö. Kaikkiaan työntekijöitä on 120 henkeä.

Jättijaon yhteydessä on eri jakeiden kierrätykseen yhteinen jätepiste kaikille kiinteistössä toimiville yrityksille. K-citymarketin lisäksi sitä käyttävät muun muassa Alko ja kukkakauppa. Kaupan pihalta löytyy HSY:n eli Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen ylläpitämä ekopiste, jossa on keräysastiat lasille, paperille, kartongille, pienmetallille ja tekstiileille.

Kuukausiseuranta pelaa

Kauppias Lintumäki seuraa kierrätysjakeiden määriä kuukausittain raporteista, jotka jätehuollosta vastaava Sita toimittaa kauppiaalle sähköisesti. Vuosien varrella pakkausmateriaalin määrä on vähentynyt kovasti.

– Ennen muun muassa lihat ja einekset tulivat styrox- ja pahvilaatikoissa, ja nyt ne ovat kaikki muovisia kierrätyslaatikoita. Näiden muovilaatikoiden käyttöikä on jopa kymmenisen vuotta. Toinen hyvä esimerkki ovat jogurttien muoviset kuljetuskennot, jotka kierrätetään moneen kertaan. Pakkausmateriaalin määrä on murto-osa siitä, mitä se oli pari vuosikymmentä sitten.

Samalla artikkelinimikkeiden lisääntyminen on kasvattanut erilaisten pakkausten määrää. Lintumäen Jättijaossa
on yksin ruokatuotteita myynnissä yli 30 000 erilaista.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Pekka Nieminen / Otavamedia