Kertakäyttöisten muovituotteiden SUP-direktiivissä on selvitettävää

Kertakäyttömuovidirektiivillä halutaan vähentää merten roskaantumista. Direktiivi on kuitenkin säädetty niin vauhdilla, että Rinki ja Kaupan liitto toivovat lisäaikaa varautumiseen.

Teksti Mari Valkonen

Kuvat iStock

EU haluaa nyt puuttua merten roskaantumiseen, ja keinona tähän se on säätänyt niin sanotun kertakäyttömuovidirektiivin eli SUP-direktiivin (single-use plastics). Direktiivi tarkoittaa erilaisia vaatimuksia monenlaisille, pääosin kertakäyttöisille muovituotteille – myös osalle muovipakkauksia. Direktiivi annettiin 5.6.2019.

Direktiivin on tarkoitus olla osa Suomenkin kansallista lainsäädäntöä jo 3.7.2021 mennessä. Monet seikat direktiivin täytäntöönpanossa ovat kuitenkin vielä auki. Ei esimerkiksi ole selvää, mitä tuotteita direktiivi tarkalleen ottaen koskee, eli millainen tuote katsotaan kertakäyttöiseksi muovituotteeksi. Direktiivi koskee todennäköisesti esimerkiksi kartongista valmistettuja annospakkauksia ja mukeja, jos niissä on muovipinnoite. Samoin juomien nestekartonkipakkaukset ovat direktiivin piirissä.

Direktiivin on tarkoitus olla osa Suomenkin kansallista lainsäädäntöä jo 3.7.2021 mennessä.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ja Kaupan liitto toivovat, että SUP-direktiivin toimeenpanoa voitaisiin lykätä, jotta yritykset pystyvät valmistautumaan sen voimaantuloon kunnolla.

– Kun keskeiset ohjeet ja peräti tulkinnat siitä, mitä direktiivi koskee, puuttuvat, on yritysten mahdotonta valmistautua tuleviin muutoksiin ja arvioida niiden vaikutuksia toimintaansa, sanoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola.

Roskaamisen siivousvastuu pakkaustuottajille

SUP-direktiivi laajentaa entisestään joidenkin muovipakkausten tuottajavastuuta. Jatkossa näiden pakkausten tuottajille siirtyisi niin sanottu roskaantumisen siivousvastuu eli osa kuntien vastuulla olevasta julkisten alueiden siivouksesta sekä roskien keruusta ja käsittelystä aiheutuvista kustannuksista.

Roskaantumisen siivousvastuu koskee direktiivin mukaan muun muassa muovikassien, tiettyjen muovisten ruoka-annospakkausten, mukien ja juomapakkausten tuottajia.

Kasvavat vastuut tarkoittavat pakkaustuottajille lankeavan laskun suurenemista.

Kasvavat vastuut tarkoittavat pakkaustuottajille lankeavan laskun suurenemista.

– Kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin toimeenpano yhdessä uuden jätelainsäädännön kanssa kiristää entisestään elinkeinoelämälle asetettuja vaatimuksia kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämisestä, toteaa Kaupan liiton Ola.

Se, miten kunnat ja pakkaustuottajat tulevaisuudessa sopivat SUP-tuotteista syntyneiden jätteiden keräämisen ja siivoamisen käytännössä, on vielä suuri kysymysmerkki.

– Meitä huolettaa, miten vastuu tullaan määrittelemään ja rajaamaan ja miten kustannukset tullaan oikeudenmukaisesti jakamaan. Olisi tärkeää, että kaikki kansallinen liikkumavara direktiivin soveltamisessa hyödynnettäisiin yrityksille koituvien lisäkustannusten minimoimiseksi. Mietityttää myös se, mikä on roskaajan vastuu, kun kustannukset siirretään tuottajille? toteaa Ringin asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola.

Yrityksille SUP-direktiivi tarkoittaa nousevia tuottajavastuumaksuja ja uusia raportointivelvoitteita.

Yrityksille SUP-direktiivi tarkoittaa nousevia tuottajavastuumaksuja ja uusia raportointivelvoitteita.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg sanoo, että komissiolta odotetaan tämän vuoden aikana noin kymmentä ohjeistusta ja säädöstä direktiiviin liittyen.

– Pitää vielä pohtia, miten laajasti direktiivi koskee siivoamisen kustannuksia ja kuinka kaikesta siivoamisesta eritellään SUP-direktiiviä koskevien tuotteiden siivoamisen osuus.

Blauberg sanoo, että SUP-direktiivin toimeenpanon aikataulu on tiukka muun muassa siksi, että EU-komission ja -parlamentin päättäjät haluavat nopeasti reagoida paljon puhuttaneeseen merten roskaantumisongelmaan.

– Jo direktiivin valmistelu oli ennätyksellisen vauhdikasta. Ehkä siksi on vielä paljon ohjeistuksia ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotka pitää antaa jälkeen päin, Blauberg sanoo.

Juomapakkauksiin korkit, jotka eivät irtoa pakkauksesta

 

SUP-direktiivi kieltää kokonaan vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut kertakäyttöiset elintarvikepakkaukset. Vaahdotettua polystyreeniä käytetään esimerkiksi noutoruoka-annosten pakkauksissa. Lisäksi muovimukien ja muovisten, syömävalmiiden elintarvikkeiden pakkausten kulutusta pitää direktiivin mukaan vähentää.

– Kulutuksen vähentäminen koskee kertakäyttöisiä muovipakkauksia, joissa ruoka-annos ostetaan esimerkiksi ravintolasta tai kaupasta ja joista ruoka on tarkoitus syödä suoraan sellaisenaan, sanoo Peltola.

Osaan muovituotteista pitää lisätä merkintöjä, esimerkiksi ohje siitä, miten tuote pitää hävittää. Merkintävaatimus koskee muu muassa muovisia kertakäyttömukeja.

Muovisten juomapakkausten muovikorkkien ja -kansien pitää jatkossa pysyä kiinni pakkauksessa käyttövaiheen ajan, ja muovipullojen materiaalista osan täytyy olla kierrätysmuovia.

Myyntikiellot ja merkintävaatimukset tulevat voimaan jo heinäkuussa 2021. Parhaillaan sorvattavassa Suomen uudessa jätelaissa huomioidaan SUP-direktiivi siten, että direktiivin vaatimat kiellot ja tuotteiden merkintävaatimukset voidaan toteuttaa aikataulussa.

Muita SUP-direktiivin vaatimuksia varten jätelakia joudutaan Blaubergin mukaan todennäköisesti muuttamaan pian sen jälkeen, kun uusi laki on saatu voimaan.