Kaikki kiertää!

Vanha sananlasku Laita lapsi asialle, mene itse perässä ei päde Flinkkilän perheessä. Kuusivuo­tias seisoo purkka kädessä jäteastioiden vieressä ja kysyy: ”Pieneen vai isoon?” Kysymys on aiheellinen, sillä ennen sekajätteet kerättiin isompaan, nyt pienempään as­tiaan.

Maalaisidyllissä Kirkkonummella asuva nelihenkinen perhe on tottunut arvostamaan luontoa. Edes nuorin kolmi­vuotias ei heitä roskia maahan.

– Kasvattajana koen minulla olevan velvollisuus kertoa lapsillekin, ettei luontoa roskata. He ovat myös kiinnostuneita siitä, mitä kierrätettäville maito- ja mehupakkauksille tapahtuu ja mihin lasipurkit menevät, kertoo Johanna Flinkkilä.

Keinot kierrättämiseen on keksitty

Kiertotalouden periaatteet ovat iskostuneet mieleen ja käytäntöön. Keittiön allaskaapin alta löytyy jätevaunu, jonka lokeroihin sujahtavat seka-, bio- ja muovipakkausjäte. Sekajätettä kertyy vähänlaisesti, joten isoin astia on pyhitetty muoveille, jota kotitalousjätteestä on suurin osa.

– Jokaisen olisi hyvä kokeilla vaikka viikon ajan muovipakkausten lajittelua. Silloin huomaa, kuinka liki kaikki pakataan muoviin ja usein vielä moninkertaisesti. Toivoisin elintarvikevalmistajilta luovia ratkaisuja siitä, miten pak­kaus­muovia voisi vähentää.

Allaskaappiin mahtuvat myös paristot, joita radio-ohjattavaa autoa pärisyttävä kuopus saa kulumaan melkoisen määrän.

– Mikään keittiö ei taida olla tarpeeksi iso kierrätykselle. Jos asuu maalla, muovipakkausjätteen lisäksi paperille, kartongille, palautuspulloille, metallille ja lasille on hankala löytää sopivaa paikkaa.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n teettämä kuluttajatutkimus on samoilla linjoilla: yli 40 prosenttia suomalaisista ei lajittele pakkausjätettä tilanpuutteen vuoksi.

Flinkkilöillä asia on ratkaistu niin, että keittiötason alla nököttää muutama retrohenkinen sinkkiämpäri. Niihin kerätään pulloja, lasia ja metallia sekä lasi- ja kartonkipakkauksia, joita riittää. Suomalaisessa lapsiperheessä maitoa kuluu paljon.

– Palautuspulloja kertyy liiaksi, kun mies on mieltynyt kivennäisveteen pikku­pulloissa. Kuulemma hiilihapot säilyvät siten parhaiten. Niinpä kippaan usein ämpärin sisällön jätesäkkiin ja vien pullot sillä palautukseen.

Päivälehdet ja muut paperit löytävät paikkansa vanhasta, puisesta perunalaatikosta. Sinne saattaa salaa eksyä myös lasten piirustuksia, joita etenkin esikoinen tuottaa hurjaa vauhtia. Kesto- tai paperikassilla anti on helppo kiikuttaa keräykseen.

Muhevaa multaa kasvimaalle

Biojätettäkin lapsiperheessä riittää, joten pihalla pöhisevä lämpökompostori on kovassa käytössä. Keittiön bioastiaa tyhjennetään päivittäin.

– Sangossa on muovipussi, joka tyhjennyksen jälkeen joutuu sekajätteeseen tai huuhdeltuna muovipakkauskeräykseen. Biopussi ei hajoa riittävän nopeasti. Kompostorista tulee jo muutamassa kuukaudessa muhevaa multaa, jota siirrämme toiseen kompostiin odottamaan hyötykäyttöä.

Parin Kirkkonummi-vuoden aikana Johannasta on kehkeytynyt puutarhaharrastaja: keväällä multaa kärrätään kasvimaalle sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden juurelle.

– Tuntuu hienolta nähdä, kuinka oma multa saa kasvit rehottamaan.

Iso osa ruoantähteistä kulkeutuu ­parempiin suihin: Flinkkilöiden kanat ja kukot ovat oivia jätemyllyjä. Etenkin ­matoja muistuttava keitetty spagetti on suurta herkkua.

– Ja meillähän kiertävät tuhkatkin pesästä: kanat tykkäävät ottaa tuhkakylpyjä ja se myös pitää loiset loitolla. Takassa palanut koivu päätyy sekä kylpymateriaaliksi että pensaiden, puiden ja nurmikon kalkitukseen.

Ei turhaa ajoa

Säännöllisin väliajoin jompikumpi Flinkkilän perheen vanhemmista kurvaa jätekuormansa kanssa Rinki-ekopisteelle. Lähin on päiväkodin tuntumassa, joten turhaa ajoa ei tule.

– Sieltä löytyvät säiliöt kartonki- lasi- ja muovipakkauksille sekä metallille ja paperille. Kauppareissulla hoituvat myös palautuspullot, paristot, elektroniikkaromut ja lamput, jotka voi viedä kierrätyspisteeseen kaupan sisällä.

Säiliöiden aukot vain tuntuvat maalla asujalle välillä liian pieniltä.

– Ymmärrän tarkoituksena olevan, ettei säiliöihin kipata mitä tahansa ja että myös turvallisuussyyt ovat tärkeitä. Mutta jos seisoo ekopisteellä muovipakkauksia täynnä olevan jätesäkkinsä kanssa, hiukan harmittaa.

Flinkkilä on huomannut, etteivät kaikki viitsi purkaa pusseja tai kasata laatikoita eivätkä painaa puristimen nappia. Siisteysongelmasta on kuitenkin helppo ilmoittaa, sillä Rinki-ekopisteen säiliöiden kupeesta löytyy maksuton puhelinnumero, johon voi soittaa.

Kierrättäminen on hyvän mielen tottumus

– Kaipa minussa elää pieni maailmanparantaja. Kestävä kehitys ei tällä pallolla onnistu ilman oikeita valintoja. Kierrättämällä voi edes vähän hyvittää huonoa omaatuntoa, siitä tulee hyvä mieli.

Flinkkilä komppaa kuluttajatutkimusta, jonka mukaan kolme kärkisyytä pakkausjätteen lajittelulle ovat uusiokäyttö, ympäristön roskaantumisen vähentäminen ja lähellä olevat keräyspisteet. Tosin esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen tuntuu hänestä tärkeimmältä syyltä lajitella.

– Muovipakkausten kierrätys ja uudelleenkäyttö on järkevämpää kuin sen kertakäyttö tai polttaminen.
Tutkimuksessa alle 20 prosenttia kuluttajista mainitsi tavan tai tottumuksen syyksi lajitteluintoon.

Flinkkilöillä asia on toisin: jo lapsuudessa opittu tapa lajitella ja kierrättää on periytynyt.

– Kunhan ehdimme, suunnitelmissa on nikkaroida kierrätyslaari portaiden alle piiloon. Koira tottunee nukkumaan muuallakin.

Marttojen lajitteluvinkit pakkaus­jätteelle

• Jo kaupassa on hyvä miettiä, miten pakkausjätettä voisi vähentää. Ruokaa voi ostaa palvelutiskiltä ja kananmunia irtomyynnistä omaan kennoon sekä pakata hedelmiä ja vihanneksia kestopussiin.
• Jos pienessä kodissa lajittelu on vaikeaa, kannattaa viedä pakkaukset ja muu jäte mahdollisimman usein keräyssäiliöihin.
• Tiskikaapissa kätevä ratkaisu on jätevaunu, johon mahtuu 1−5 astiaa. Niihin voi kerätä seka- ja biojätettä sekä litistettyjä kartonkipakkauksia, kuten maito- ja mehupurkkeja.
• Kaksiosaisen kaapin toiselle puolelle voi pistää ämpäriin muovi- ja lasipakkauksia sekä metallia. Ne voi viedä sangolla tai muovipussilla keräyspisteeseen ja lajitella vasta siellä. Pussia ja sankoa voi käyttää useamman kerran.
• Siivouskaappiin muovipussiin voi kerätä sekalaista pakkaus­jätettä. Ne voi myös lajitella vasta keräyspisteessä.
• Muovipakkaukset kannattaa koota pussiin ja viedä ekopisteeseen. Jos sellainen on kaukana, ne voi pistää sekajätteeseen.
• Lajittelu vaatii hiukan viitseliäisyyttä ja opettelua. Jos asia tuntuu hankalalta, kannattaa kokeilla kuukauden ajan. Valtaosalle lajittelusta ja kierrätyksestä tulee totuttu tapa.

Vinkit: Johtava asiantuntija Asta Kuosmanen, Marttaliitto

7.12.2017

Teksti Tarja Västilä

Kuvat Juuso Paloniemi