Jutta Laine-Ylijoki hyppäsi KIVOn johtoon keskellä muutosta: ”Perinteisen jätehuollon on aina toimittava”
”Moni asia perustuu kemian lähtökohtiin”, aloittaa Jutta Laine-Ylijoki, Suomen Kiertovoima ry:n eli KIVOn toimitusjohtaja.
”Otetaan esimerkiksi pizzataikina, josta selitin juuri kotona pojalleni. Taikina on maailman mielenkiintoisin asia. Miksi vesi ja öljy eivät sekoitu keskenään? Sitten lisätään jauhoa, josta tulee sitkoa. Sen jälkeen sekaan liuotetaan suola. Nämä ovat arkipäivän esimerkkejä siitä, mitä kemia tarkoittaa ja miten yhdestä aineesta tulee seos.”
Laine-Ylijoki astui julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta edustavan KIVOn johtoon kesäkuussa 2022. Sitä ennen diplomi-insinööriksi valmistunut Laine-Ylijoki työskenteli yli kaksi vuosikymmentä VTT:llä erikoistutkijana jätteidenkäsittelyn ja ympäristöystävällisten prosessien parissa sekä konsulttitalo FCG:llä johtavana asiantuntijana kiertotalouden ja kestävän kehityksen tehtävissä. Lähes 30-vuotisen työuran sivussa hän on ehtinyt lisäksi opiskella kemian opettajaksi.
”Minussa on aina asunut pieni opettaja”, hän naurahtaa.
Toimitusjohtajaksi keskellä muutosta
Laine-Ylijoelle matka kemiasta jätehuollon pariin on ollut luontevaa. On vaikeaa keksiä toimintaa tai prosessia, josta ei jätettä syntyisi.
KIVOon Laine-Ylijoki on hypännyt keskellä uudistetun jätelain aiheuttamaa muutosta. Yksi merkittävimmistä muutoksista on kiinteistöissä alkava pakkausjätteiden erilliskeräys.
Pakkausten (kartonki, lasi, metalli ja muovi) keräys kaikista vähintään viiden asunnon taloyhtiöistä alkaa 1.7.2023. Kuntien, jätelaitosten ja pakkaustuottajien yhteistyön myötä entistä useampi suomalainen saa omalle kotipihalleen pakkausjätteiden keräysastiat. Kiinteistökohtaisen keräyksen piiriin tulee vajaat kolme miljoonaa asukasta.
Tuottajien ja kuntien yhteystyö pakkausmateriaalien keräyksessä asuinkiinteistöiltä näyttää Jutta Laine-Ylijoen mukaan monin tavoin hyvältä.
”Monessa kunnassa se on jo tätä päivää. Muutosta on tehty hyvässä yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. Olen todella ilahtuneena seurannut, miten hyvää vuoropuhelua ja yhteistyötä tässä on tehty”, hän kertoo.
Toki haasteitakin on. Kuluttajalle kiinteistökohtainen keräys näyttäytyy pääosin useampana jäteastiana. Mukaan tulevat kysymykset esimerkiksi riittävästä tilasta ja paloturvallisuudesta.
”Tavoitteena on hoitaa yhden kiinteistön jätehuolto mahdollisimman tehokkaasti. Asukkaille tämän tulee näyttäytyä yhden luukun periaatteena.”
Jätelain aiheuttamien muutosten keskellä uuteen rooliin hypännyt Laine-Ylijoki kertoo olevansa hyvin tyytyväinen työhön, jota KIVOssa on jo tehty.
”Todella hyvää työtä on jo tehty, mutta haluamme jatkossa kirkastaa vielä entisestään kunnallisen jätehuollon roolia kiertotalouden toimijana. Haluamme myös viedä eteenpäin yhteistyötä ja näyttäytyä yhteistyökumppanina – silti oman perustehtävämme muistaen. Perinteisen jätehuollon on aina toimittava joka paikassa.”
Kierrätystavoitteet osana kestävää yhteiskuntaa
Jätehuolto kytkeytyy nykypäivänä tiiviisti yhteen kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. EU:n jäsenvaltioilleen asettamat kierrätystavoitteet vaikuttavat koko suomalaisen jätealan toimintaan.
Laine-Ylijoen mielestä kierrätystavoitteisiin on kuitenkin keskitytty liikaa.
”EU on tainnut itsekin todeta, että suurin osa jäsenvaltioista ei pääse tavoitteisiin. Ja vaikka siellä oltaisiin, tehdäänkö asioita siltikään kestävämmin? Ja missä suhteessa kestävämmin?”
Laine-Ylijoki painottaa, että kiertotalouspaketti on paljon yksittäistä tavoitetta suurempi kokonaisuus. Kierrätysasteen rinnalle pitäisi nostaa myös muita tavoitteita.
Ilmastotyö on Laine-Ylijoen mielestä mennyt muutenkin liian omaa rataansa. Pitäisi näyttää, miten kiertotaloutta ja ilmastotyötä toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kesken.
”Pitää siirtyä puheista tekemiseen ja kunnianhimoisista tavoitteista toteutettaviin toimintasuunnitelmiin ja tiekarttoihin. Se, että jokin tavoite on asetettu, ei tarkoita, että se on tehty”, hän sanoo.