Elintarvikeala tutki materiaalitehokkuuttaan: muovin käyttö on vähentynyt pakkausmateriaaleissa

Elintarvikealan materiaalitehokkuushanke toi yrityksille 17 miljoonan kustannussäästöt ja vähensi muovin käyttöä pakkauksissa yli 1,2 miljoonaa kiloa.

Teksti Elina Venesmäki

Kuva Vilja Harala

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden 1. sitoumuskausi on tuonut yrityksille kustannussäästöjä yhteensä 17 miljoonaa euroa. Ruokahävikki on vähentynyt yli 10 miljoonaa kiloa. Kokonaisjätevähentymä on ollut yli 25 miljoonaa kiloa.

Motivan kiertotalousliiketoiminta-alueen johtaja Aki Finér on syystäkin tyytyväinen.

”Sitoumukseen liittyneissä yrityksissä on vähennetty ruokahävikkiä ja jätteitä  sekä parannettu jätteiden kierrätystä. Yritykset ovat saavuttaneet merkittäviä kustannussäästöjä”, hän kertoo.

Pakkauksissa vähemmän muovia

Pakkausten materiaalitehokkuudessa elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan toimenpiteet ovat keskittyneet muovin käytön vähentämiseen ja optimoimiseen pakkauksissa. Muovin määrä onkin vähentynyt yli 1,2 miljoonaa kiloa.

Muovia on vähennetty pakkausmateriaaleja keventämällä tai ohentamalla ja korvaamalla muoveja biopohjaisilla materiaaleilla. Yritykset ovat myös hyödyntäneet kierrätysmuovista valmistettuja kuljetuseräpakkauksia tai ohjanneet muovia uusiokäytettäväksi päivittäistavarakaupan tuotteisiin.

Myös jogurttien pakkaamisessa käytetään entistä vähemmän muovia.

Pakkausten materiaalitehokkuuden toimenpiteillä on vaikutusta myös päivittäistavarakaupassa ja kuluttajilla syntyvään seka- ja energiajätteen määrään. Myös se on vähentynyt yli 1,2 miljoonaa kiloa.

Muutoksia on muutenkin näkynyt jo ihan tavallisissa ruokakaupoissa. Esimerkiksi lihaa pakataan nyt eri tavalla kuin ennen. Samoin jogurttien pakkaamisessa käytetään entistä vähemmän muovia, ja pakkaukset voi kierrättää erikseen muovi- ja kartonkijätteeseen.

Uutta liikevaihtoa koko elintarvikeketjulle

Sitoumustoiminnassa materiaalitehokkuudella tavoitellaan elintarvikeketjulle kustannussäästöjen lisäksi pieneneviä ympäristövaikutuksia ja uutta liikevaihtoa.

”On haluttu, että alan kannattavuus säilyy”, Finér sanoo.

Yritykset ovat myös parantaneet tilaus-toimitus-ketjuja, jotta kauppoihin tilattaisiin tavaraa tarpeeksi, mutta ei yhtään liikaa.

Pakkaukset ovat nykyään entistä helpommin kierrätettäviä, ja mustan muovin määrä pakkauksissa on vähentynyt. Mustaa muovia ei voi kierrättää, koska lajittelukoneet eivät tunnista sitä.

”Ruokahävikkiä kaupat pyrkivät vähentämään myös alennuksilla, mikä näkyy kuluttajille varmasti ruokaostosten yhteydessä”, Finér sanoo.

Helpointa varautua ajoissa

Uudistuksilla tuotteiden pakkaajat säästävät toki rahaa, mutta myös ennakoivat sitä, että muutoksia pitää joka tapauksessa tehdä pian. Parempi on tehdä niitä ennen kuin kukaan edes vaatii ja toimia edelläkävijänä.

”Itse olen huomannut, että pakkauksiin on merkitty entistä paremmin, miten ne pitää kierrättää”, Finér sanoo.

Ministeriöt ja toimialaliitot ovat aloittaneet uuden, viisivuotisen sitoumuskauden, joka ulottuu vuoteen 2026.

Myös pakkausten kierrätettävyys on parantunut. Enää ei ole niin yleistä kuin ennen sekoittaa pakkauksiin useita materiaaleja.

Materiaalitehokkuuden sitoumuksen ensimmäisen kauden tulokset ovat olleet niin kannustavia, että ministeriöt ja toimialaliitot ovat aloittaneet uuden, viisivuotisen sitoumuskauden, joka ulottuu vuoteen 2026. Mukaan on tullut myös matkailu- ja ravintola-ala.

Materiaalitehokkuuden sitoumustoiminta sopii hyvin muillekin toimialoille vapaaehtoiseksi sitoumukseksi tukea alan kannattavuutta ja vastuullisuustyötä.

INFO

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden 1. sitoumuskausi

  • Kausi kattoi ajanjakson 1.1.2019–31.12.2021.
  • Tavoitteena oli saada parempaa kannattavuutta ja kestävyyttä elintarvikealan yrityksiin sekä lisätä tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista elintarvikeketjussa ja kuluttajien keskuudessa.
  • Tavoitteita pyrittiin saavuttamaan parantamalla prosessien materiaalitehokkuutta, vähentämällä ruokahävikkiä toimitusketjussa, parantamalla pakkausten materiaalitehokkuutta, lisäämällä kierrätystä sekä tehostamalla pakkausten ja tuotteiden materiaalivalintoja.
  • Sitoumusosapuolina olivat maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö ja toimialaliitoista Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry sekä
  • Suomen Pakkausyhdistys ry. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva oli mukana kokoavana voimana sekä yrityksiä, toimialaliittoja ja ministeriöitä tukevana HelpDeskinä.
    Sitoumuksen allekirjoitti 17 elintarvikealan yritystä. Mukana olivat suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat, kuten Kesko, S-ryhmä ja Lidl. Mukana oli myös Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksiä.