Asetukset viilataan yhteisvoimin

Niinistön mukaan on olennaista, että uuden jätelain mukainen laaja keräysverkosto on ympäristövaikutuksiltaan nykyistä parempi. Sen pitää olla myös teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

– Verkoston ja keräysjärjestelmän hiilijalanjälki on keskeinen asia, kun ympäristövaikutuksia arvioidaan. Arvioinnissa on lisäksi keskeistä katsoa keräysjärjestelmää kokonaisuutena ja ottaa huomioon kierrätyksen muut ympäristövaikutukset, jotka usein uhkaavat jäädä lähes huomiotta keskityttäessä liiaksi hiilidioksidipäästöihin. Varsinkin Pohjois-Suomessa ja muilla harvaan asutuilla alueilla tämä pitää tutkia tarkkaan, hän korostaa.

– Lain ja asetusten lähtökohtana on, että kaikilla suomalaisilla pitää olla samat mahdollisuudet pakkausten kierrätykseen. Esimerkiksi kaupat ovat usein hyviä keräyspisteiden sijoituspaikkoja. Sellaista keräyspistettä ei tietenkään kannata rakentaa, jota kukaan ei käytä. Ministeriö aikoo kuunnella tarkasti kun­tien, tuottajayhteisöjen ja jätehuoltoyritysten näkemyksiä asiassa.

Aikataulun mukaan asetukset tulevat voimaan viimeistään ensi vuoden toukokuussa. Niinistö uskoo, että aikataulu pitää.

– Ympäristöministeriö on tilannut Suomen Ympäristökeskukselta selvityksen, jossa ar­vioidaan, millainen keräysverkko olisi järkevää rakentaa Pohjois-Suomeen. Näin isoja ratkaisuja ei pidä missään nimessä tehdä puutteellisin tiedoin. Selvitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä.

Laki entistä tiukempi

Niinistön mukaan uusi jätelaki korostaa entistä tiukemmin jätehierarkiaa, jossa jätteen synnyn ehkäisy on ykköstavoite ja loppusijoitus kaatopaikalle vasta viimeinen keino. Väliin mahtuvat uudelleenkäyttö, kierrätys materiaa­lina ja polttaminen.

– Poliittisena tavoitteena on parantaa keräysastetta ja kierrätystä, kun siirrytään kohti vihreää taloutta. Eduskunta on asettanut hyvin nopean aikataulun keräysverkoston kehittämiselle. Vihreän talouden päämääriä on, että vähemmästä saadaan irti enemmän.

Keräysastetta halutaan parantaa entisestään. Samalla teollisuutta ja pakkaajia ohjataan Niinistön mukaan yhä suurempaan materiaalitehokkuuteen.

Ministeri uskoo, että pakkausten täysi tuot­tajavastuu lisää selvästi pakkausten hyötykäyttöä. Hän pitää tärkeänä, että uudistuksen aiheuttamat kustannukset pysyvät kurissa.

Ministeriössä tehdyn selvityksen mukaan keräyksen järjestämisestä koituvat lisäkulut ovat kohtuulliset kuluttajille, alle sentin pakkausta kohden. Loppusumma tietenkin riippuu nyt tehtävistä ratkaisuista.

– Uusien ympäristöratkaisujen kustannuksista on usein ennenkin oltu huolissaan. Kokemus osoittaa, että lisäkulut tasoittuvat melko pian, kun uudet järjestelmät vakiintuvat käyttöön.

Pirkanmaan resursseja mietitään

Niinistö kertoo ministeriön pohtivan parhaillaan Pirkanmaan ely-keskuksen kanssa, miten sen toimintaa ja painopisteitä voisi kehittää.

– Mietimme myös, miten ely-keskuksen voimavarat voidaan turvata nykyisessä taloustilanteessa, ja mihin niitä pitää ohjata.

Yksi haaste ovat pakkausalan vapaamatkustajat. Niinistö pitää tärkeänä, että tuottajayhteisöt ja viranomaiset kehittävät valvontakäytäntöjä yhteistuumin.

– Pitää löytää yhä tehokkaampia tapoja puuttua vapaamatkustajiin ilman, että valvovan viranomaisen tarvitsee käyttää jokaisen tapauksen selvittämiseen runsaasti resursseja, hän tähdentää.

Pakkausten tuottajavastuu koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa. Ministeriössä on mietitty, voisiko rajaa alentaa tai poistaa se kokonaan.

– Euromääräisiä rajoja voidaan pitää ongelmallisina kilpailun näkökulmasta. Minusta miljoonan euron raja on melko korkea.

Pirkanmaan ely-keskuksen valvonnassa Niinistö ei näe ongelmia.

– Lähtökohta on, että viranomainen hoitaa itsenäisesti virkavastuulla laeissa määriteltyjä tehtäviä. Ministeriö asettaa tulostavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Viime kädessä oikeusjärjestelmä valvoo ely-keskusten toimintaa ja puuttuu asiaan, jos siinä havaitaan ongelmia hän toteaa.

Teksti Ilpo Salonen | Kuva Arto Wiikari