SUP-direktiivin tavoite on hyvä – toteutus ontuu

Kertakäyttömuovidirektiiviä eli SUP-direktiiviä implementoidaan parhaillaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Urakka on kova ja aikataulu tiukka. Direktiivin määräysten on oltava voimassa jäsenmaissa heinäkuussa 2021.

Jo nyt on selvää, että Suomi ja monet muut maat eivät pysy vaaditussa aikataulussa. Työtä kyllä tehdään kovasti ja lukuisia webinaareja pidetään, mutta tekeminen on tehotonta.

Syy tehottomuuteen on se, että komission vastuulla olevat direktiivin tulkintaohjeet ovat myöhässä. Asiantuntijat jäsenmaissa pohtivat parhaita keinoja direktiivin vaatimusten saavuttamiseksi tietämättä, mitä tuotteita ne tarkkaan ottaen koskevat. Useimmat asian kanssa työskentelevät alkavat olla tilanteeseen enemmän kuin turhautuneita.

Maailman merissä on aivan liikaa muovia, ja asiaan tulee puuttua. Muovia päätyy meriin erityisesti maissa, joissa sekajätteen keräys ja käsittely on puutteellisesti järjestetty. Useimmissa EU-maissa jätehuollossa ollaan niin pitkällä, että roskaantuminen on maailman merien näkökulmasta vähäistä.

Kukaan ei taida vastustaa sitä, että EU pyrkii määrätietoisesti kehittämään materiaali- ja jätevirtojen hallintaa edelläkävijänä ja yhä ekologisempaan suuntaan. Moni sen sijaan kysyy, miksi monitulkintaisella ja pikaisesti valmistelulla SUP-direktiivillä on näin kova kiire. Hätäistä aikataulua ja kehnoa valmistelua ei voi perustella ainakaan merten muoviroskan vähentämisellä.