Nestlé harppaa kiertotalouteen

Nestlé asetti riman korkealle: yrityksen tavoitteena on, että kaikki sen käyttämät pakkaukset ovat kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä vuoteen 2025 mennessä. Elintarvikejätti toivoo esimerkkinsä innostavan myös muut yritykset mukaan ympäristötalkoisiin.
Teksti Maarit Seeling Kuvat Søren Svendsen, Nestlen kuvapankki

Nestlé aikoo saada pakkausjätteiden haittapuolet kuriin ja nopeasti. Runsaan viiden vuoden päästä yrityksen käyttämästä pakkausmateriaalista on kierrätykseen kelpaamatonta pyöreät nolla prosenttia.

– Olemme lisäksi sitoutuneet kehittämään pakkauksiamme, jotta ne soveltuvat jätteiden keräys-, lajittelu- ja kierrätysjärjestelmiin kaikissa maissa, joissa meillä on toimintaa. Eli käytännössä lähes kaikissa maailman maissa, Suomen Nestlén johtava elintarvikelainsäädännön asiantuntija Ulla Luhtasela vahvistaa.

Elintarvikepakkausten tehtävänä esimerkiksi on varmistaa, että kuluttaja saa ruokapöytäänsä turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Hyvin pakattu tuote myös säilyy pitkään, mikä vähentää osaltaan ruokahävikkiä. Ongelmaksi pakkaukset muuttuvat, jos niitä ei hävitetä tai kierrätetä oikein.

– Kiertotalouden pääperiaatteisiin kuuluu, että varsinaista jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja kaikki mahdollinen kierrätetään tai käytetään uudelleen. Paitsi että kehitämme ympäristövastuullisempia ratkaisuja, on myös mietittävä tarkoin, kuinka paljon pakkausmateriaalia ylipäänsä tarvitaan per tuote. Maailman mittakaavassa on jo merkitystä, kun Nestlén kaltainen iso yritys vaatii jotain ja näyttää itse esimerkkiä, Luhtasela pohtii.

Oikea aika innovaatioille

Luhtasela uskoo, että pakkausmateriaalien tuottajilla on nyt oikea hetki tuoda esiin uusia innovaatioitaan ja pakkausten kierrätysratkaisujaan, jotka ovat tähän asti jääneet ehkäpä rahoituksen puutteessa pimentoon.

– Teemme yhteistyötä maailman innovatiivisimpien pakkausasiantuntijoiden kanssa. Olemme muun muassa mukana yhteishankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää sataprosenttisesti biohajoava raaka-aine käytettäväksi Nestlén vesipulloissa.

Elintarviketurvallisuuden kannalta on olennaista, että pakkausmateriaaleista ei liukene mitään elintarvikkeeseen tai veteen.

Kierrätysmateriaalien käytön lisäämisen tiellä on vielä isoja haasteita. Elintarviketurvallisuuden kannalta on olennaista, että pakkausmateriaaleista ei liukene mitään elintarvikkeeseen tai veteen. Raja-arvot ovat tiukat, ns. PET-pullojen kyseessä ollessa niiden pitäisi tietysti olla mahdollisimman puhtaita. Ehdot täyttäviä uusiomateriaaleja ei vielä yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi.

– On paljon maakohtaisia eroja liittyen keräykseen, kierrätykseen ja lajitteluun. Suomellakin on vielä kirittävää, jotta kaikkiin kierrätystavoitteisiin päästään, Luhtasela huomauttaa.

Tiede tavoitteiden tueksi

Varmistaakseen pelkästään aikataulullisestikin tiukkojen tavoitteidensa toteutumisen Nestlé käynnisti alkuvuodesta 2019 Sveitsin Lausannessa oman pakkaustutkimuskeskuksen toiminnan. Nestlé Institute of Packing Sciences työllistää viitisenkymmentä alan tutkijaa ja muuta ammattilaista.

Keskuksessa muun muassa testataan ja tutkitaan uudelleen käytettäviä ja täytettäviä pakkauksia, yksinkertaisempia pakkausmateriaaleja, kierrätyspohjaisia pakkausratkaisuja sekä kompostoitavia materiaaleja yhteistyössä kehityskeskusten, tavarantoimittajien, tutkimuslaitosten ja startupien kanssa.

– Nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista alan toimijoiden kesken.  Isona yrityksenä meillä on paljon tietoa ja resursseja annettavana, mutta myös sidosryhmissämme on paljon osaamista, Luhtasela toteaa.

Yhteiset pelisäännöt eduksi

Kierrätettävyyden parantaminen ei ole yrityksille pelkästään imagokysymys. Sillä on myös taloudellista merkitystä.

– Kierrättäminen ei ole ilmaista ja kierrätystavoitteet kiristyvät jatkuvasti sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Kilpailukyvyn kannalta on Suomelle hyväksi, että olemme olleet ajoissa liikkeellä, meillä on jo tehty suurimmat investoinnit. Monissa maissa tämä on vielä edessä, myös Suomen Keräyslasiyhdistyksen hallituksessa toimiva Luhtasela sanoo.

Kierrätettävyyden parantaminen ei ole yrityksille pelkästään imagokysymys.

Hiukan ehkä yllättäen esimerkiksi Tanskassa keräyspisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat, ja myös palautuskäytännöt ja lajitteluohjeet vaihtelevat niiden välillä.

– Kuluttajainformaatio on paljon hankalampaa, jos käytännöt eivät ole koko maassa samanlaiset. Koimme lajittelun ongelmat omakohtaisesti ennen Rinki-ekopisteiden tuloa. Yhtäläiset lajitteluohjeet koko maassa ovat selkiyttäneet tilannetta, Luhtasela summaa.