Materiaalitehokkuus lisää vastuullisuutta ja kannattavuutta

Elintarvikeala on solminut Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen vuosille 2019‒2021. Väliraportin mukaan toimenpiteiden kustannussäästöt ovat olleet liki viisi miljoonaa.
Teksti Tarja Västilä Kuva Motiva

Loppuvuodesta 2020 julkaistun väliraportin tulokset puhuvat puolestaan. Yli 80 toimenpiteen kustannussäästöt ovat olleet liki viisi miljoonaa euroa, hiilidioksidia on saatu vähenemään yli kymmenen tuhannen tonnin verran, ruokahävikkiä kolme miljoonaa kiloa ja jätteitä yli viisi tuhatta tonnia. Väliraportin mukaan pakkausratkaisuilla on neljässä toimenpiteessä saavutettu kustannussäästöjä 50 000 euroa ja vähennetty kasvihuonekaasu­päästöjä 117 tonnia sekä seka- ja energiajätettä 335 tonnia. 

‒ Ensimmäisen sitoumusvuoden raportointitulokset osoittavat, että materiaalitehokkuudella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää ruokaketjun ympäristökuormitusta muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin osalta, kommentoi sitoumuksessa mukana olevan Elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Anna Vainikainen. 

Materiaalitehokkuuden sitoumusta alettiin valmistella jo useampi vuosi sitten, mutta sen puitteissa tehty materiaalitehokkuustyö käynnistyi alkuvuodesta 2019, kun maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino- ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ja Suomen Pakkausyhdistys julkistivat yhdessä solmimansa elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen. Siihen liittyi ensimmäisenä vuonna 11 alan suurta yritystä, myöhemmin mukaan on tullut vielä kuusi lisää. 

 Sitoumuksen kautta yrityksiä kannustetaan tunnistamaan ja toteuttamaan materiaalitehokkuustoimenpiteitä. Sitä kautta myös ymmärrys toimien vaikuttavuudesta kasvaa, kommentoi sitoumustoimintaa ylläpitävän Motivan asiantuntija Aki Finér. 

Sitoumuksen kautta yrityksiä kannustetaan tunnistamaan ja toteuttamaan materiaalitehokkuustoimenpiteitä.

 Sitoumus on mahdollisuus kerätä alan yritysten ympäristöasioissa tekemää työtä yhteen pakettiin ja varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden toteutuminen muun muassa ruokahävikin vähentämisessä ja kierrätyksen lisäämisessä. Alan yritykset voivat asemoida itsensä valtionhallinnon kumppaneiksi ratkaisemassa tärkeitä yhteisiä ongelmia esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta. Sitoumus tarjoaa myös alustan uusille kumppanuuksille materiaalitehokkuudenkehittämisessä elintarvikeketjussa, täydentää sitoumuksessa mukana olevan Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen. 

Kun päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus alkoivat pohtia toimia materiaalitehokkuuden lisäämiseksi, esimerkiksi otettiin Iso-Britannia. Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma päivitettiin, ja soveltuvaa toimintamallia ryhdyttiin kehittämään ja ottamaan käyttöön. Osana ohjelmaa esitettiin mahdollisuus edistää aihetta elinkeinoelämän vapaaehtoisin toimin, mihin elintarvikeala tarttui ensimmäisenä Suomessa. 

Vapaaehtoiset toimet lainsäädäntöä tehokkaampia 

Motivan asiantuntijan Aki Finérin mukaan vapaaehtoiset toimet koettiin tehokkaammaksi keinoksi edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää ruokahävikkiä kuin sitova lainsäädäntö. Motiva ryhtyi kolmantena tahona ylläpitämään sitoumustoimintaa. 

 Lähdimme linjaamaan yhdessä valtionhallinnon kanssa, millaiset olisivat riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, joihin alalla voidaan sitoutua, kertoo Finér. 

Materiaalitehokkuuden sitoumuksessa mukana olevasta 11 yrityksestä päivittäistavarakaupan kattavuus oli yli 90 prosenttia ja elintarviketeollisuuden noin 20 prosenttia alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna. Pakkausalalta mukana oli viisi SPY:n jäsenyritystä. 

 Mielellään ottaisimme mukaan lisää pakkausalan yrityksiä. Ne ovat saattaneet kokea haastavaksi tunnistaa itsensä tavoitteiden ja teemojen kautta, sanoo Finér. 

Sitoumuksen tavoitteina on, että yrityksen pitää selvittää ja tehostaa nykyistä materiaalitehokkuutta, parantaa sitä tuote- ja palvelu­suunnittelun avulla, luoda sivuvirroista lisäarvoa, lisätä henkilöstön valmiuksia sekä parantaa tiedon tasoa. 

Materiaalitehokkaat ratkaisut pakkaussuunnitteluun 

Pakkauksilla on suuri merkitys ruokahävikin kannalta.  

‒ Suomen Pakkausyhdistyksen tavoitteena on ollut elintarvikehävikin pienentäminen pakkausten ja pakkauksia valmistavien yritysten avulla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on lisätä kaikkien osapuolien ymmärrystä pakkauksien tarjoamista mahdollisuuksia ja yleisesti lisätä pakkauksien käytön hyväksyttävyyttä. Myös pakkausten valmistajien oman toiminnan materiaalitehokkuuden parempi hallinta ja kehittäminen on ollut keskeinen osa pitkän aikavälin tavoitteita, kommentoi sitoumuksessa mukana olevan Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä. 

Motivan Finérin mukaan pakkaus ei saa aiheuttaa haittaa eikä resurssihukkaa. Materiaalitehokkuus ei parane, jos pakkaus­ratkaisujen kautta syntyy haitallisia vaikutuksia muissa elintarvikeketjun vaiheissa. 

 Tuotteiden pakkaamisen on oltava tarkoituksenmukaista, lisäksi on varmistettava kierrätettävyys. Ruokahävikin vähentäminen on oleellista niin teollisuuden ja kaupan kuin ravintola-alan puolella, kertoo Finér. 

Jo nyt on tarjolla paljon materiaalitehokkaita ratkaisuja.

 Pakkauksilla on merkittävä rooli elintarvikeketjussa niin tuoteturvallisuuden kuin ympäristövastuunkin näkökulmasta. Siksikin niihin liittyvien materiaalitehokkuusteemojen pohdinta on luontevaa tehdä osana ruokaketjun eri osapuolia sekä pakkausalaa yhdistävää sitoumusta, lisää Elintarviketeollisuusliiton Vainikainen. 

Motivan Finér toteaa, että materiaalitehokkuus kimpoaa tuote- ja pakkaus­suunnittelusta. Jo nyt on tarjolla paljon materiaalitehokkaita ratkaisuja. Suunnittelussa lähdetään liikkeelle siitä, että tuote on pitkäikäinen ja myöhemmin helposti kierrätettävissä. 

 Samalla saadaan aikaan säästöjä, yrityksen kannattavuus paranee ja luonnonvaroja käytetään kestävästi. Tuotteiden ja pakkausten toiminnallisuus puolestaan helpottaa kuluttajien arkea. Materiaalitehokkuus huomioi myös tuotteiden laadukkuuden. 

Edelläkävijät jakavat kokemuksia 

Motivan mukaan materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaali­panoksinHaitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. 

Parhaimmillaan materiaalitehokkuudesta tulee systemaattinen osa yritysten toimintaa. Samalla ne saavat näkyvyyttä vastuullisuustyölleen ja parantavat kannattavuuttaan. 

 Säästöt näkyvät tuloslaskelmassa viimeisellä rivillä. Materiaalitehokkuudesta on hyötyä liiketoiminnalle, Finér kiteyttää. 

Mukana olevat yritykset ovat edelläkävijöitä ja esimerkin antajia. Verkoston toimijat voivat jakaa kokemuksia keskenään, ja heillä on myös suora keskusteluyhteys ministeriötasolle. 

Pakkausalan yritykset, tervetuloa mukaan! 

Pelkkä sitoumus ei riitä tietoisuuden lisäämiseen, mutta se luo kelpo rungon tunnistaa materiaalitehokkuuden vaikuttavuus. Verkostot ovat tärkeässä roolissa. 

 Tiedonvaihtoa kannattaa aina lisätä. Parhaat käytänteet siirtyvät eteenpäin esimerkkien kautta. Viestintää voi olla monella eri taholla: yritysten välillä ja myös kuluttajien suuntaan. Kuluttajatkin arvostavat kierrätystä ja materiaalitehokkuustoimia, sanoo Motivan Finer. 

 Pakkauksia valmistavalle yritykselle Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on hyvä työkalu sekä liiketoiminnan että oman toiminnan kehittämiseen, täydentää Suomen Pakkausyhdistyksen Säilä. 

Yhteistyö tuo uusia ratkaisuja 

Pakkausinnovaatioiden taustalla on usein yhteistyö pakkaussuunnittelijan ja –valmistajan sekä pakkaavan tahon kanssaMotivan Finérin mukaan toimintaa onkin paras kehittää yhteispelillä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. 

 Pakkausalan toimenpiteitä ovat ketjuyhteistyön ja omien prosessien kehittäminen, muovin käytön vähentäminen tai optimointi sekä uusien ja uusiutuvien materiaalien käyttö. Muovia on korvattu pakkauksissa kuitumateriaaleilla tai käytetty kierrätysmuovia. Tärkeää on varmistaa, että materiaalit ovat turvallisia elintarvikkeiden pakkaamiseen ja ne saadaan uudelleen kiertoon, selittää Finér. 

Pakkausten optimointi ja pakkausmateriaalin vähentäminen eivät tuo vain materiaalisäästöjä vaan vaikuttavat myös kuljetuskustannuksiin. 

Uusia innovaatioita ovat muun muassa älypakkaukset, joissa on ruoan tuoreutta kuvaavat indikaattorit. Kehitteillä olevat pakkaukset päätynevät jossain vaiheessa myös kaupan hyllyille. 

Sitoumus sysää miettimään laatua 

Sitoumusmallissa valmistellaan jo jatkokautta, sillä palautteet ovat olleet myönteisiä. 

 Alan yrityksissä sitoumusta voidaan hyödyntää järjestelmällisenä lähestymistapana vähähiilisemmän ja kiertotaloutta edistävän yritystoiminnan kehittämiseksi. Sitoumus tekee yrityksissä tehdyn työn näkyvämmäksi ja tarjoaa mahdollisuuden erilaisten parhaiden käytäntöjen vertailemiseksi. Tahtotila ja suunnitelmat sitoumuksen jatkokauden käynnistämiseksi ovatkin jo olemassa, sanoo Elintarviketeollisuusliiton Vainikainen. 

Sitoumusmallissa valmistellaan jo jatkokautta, sillä palautteet ovat olleet myönteisiä. 

Toisaalta pakkausten valmistajien kiinnostus sitouukseen ei ole ollut yhtä suurta.

Vuoden 2021 lopussa päättyvällä ensimmäisellä sitoumuskaudella pakkauksia käyttävät yritykset ovat luonnollisesti keskittyneet omien sisäisten prosessiensa kehittämiseen ja elintarvikehävikin lähteiden selvittämiseen. Kehityshankkeita, joissa pakkauksia kehittämällä olisi lähdetty määrätietoisesti hakemaan pienempiä hävikkilukuja ei ole käytännössä juurikaan nähty. Yhteisten kehityshankkeiden puute on yksi selkeä syy pakkausten valmistajien vähäiselle kiinnostukselle liittyä mukaan sitoumukseen. Seuraavalle sitoumuskaudelle täytyykin löytää selkeämpi rooli pakkausten valmistajille ja siinä pakkauksia käyttävät yritykset ovat avainasemassa, kommentoi Suomen Pakkausyhdistyksen Säilä. 

Motivan Finerin mukaan yritysten on mahdollista liittyä mukaan sitoumukseen vielä tänäkin vuonna. 

 Motivassa arvioidaan, ovatko yritysten asettamat tavoitteet riittävän kunnianhimoisia. Tarvittaessa Motivan tiimi sparraa ja auttaa määrittelemään tavoitteet ja mittarit materiaalitehokkuuden raportointia vartenhän kertoo. 

Finér lisää, että sitoumustoiminta vaatii yrityksiltä jonkin verran työtä niin tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimiseen kuin raportointiin. Asiaan kannattaa paneutua, mutta vaikka tavoitteisiin ei päästäisi, sanktioita ei ropise. 

 Muutama tavoite ja raportointi ei kuitenkaan ole suuri urakka. Parhaassa tapauksessa pienellekin yritykselle se voi olla sysäys lähteä miettimään toiminnan laatua ja jatkuvuutta sekä parantaa kannattavuutta.