Kiritetään Suomi muovinlajittelun mallimaaksi
Pakkausten kierrätys toimii Suomessa hyvin. Kuitu- ja lasipakkauksista kierrätetään yli 90 % ja metallipakkauksistakin yli 80 %. Tämä kertoo, että osaamme lajitella. Näillä luvuilla olemme ylittäneet EU:n kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030.
Muovi on erinomainen pakkausmateriaali, mutta sen kierrättämisessä on parannettavaa. Muovipakkauksista kierrätetään noin 30 %, kun vuodelle 2025 asetettu tavoite on 50 %. EU:n komissio antoi kesäkuussa 19 jäsenmaalle varoituksen siitä, että muovipakkausten kierrätys ei etene tavoitteen mukaisesti. Suomi oli varoituksen saajien joukossa.
Lääkkeeksi kierrätyksen kehittämiseen komissio suositteli erilliskeräyksen ja kuluttajaneuvonnan lisäämistä. Olimme mallioppilaita, koska jo ennen komission varoitusta tehty jäteasetuksen muutos laajensi muovipakkausten keräyksen kaikkiin vähintään viiden perheen asuinkiinteistöihin viime heinäkuu alussa. Vastaavasti pakkausjäteasetuksen muutos toi muovipakkausten keräyksen noin uudelle 300 Rinki-pisteelle.
Miksi muovipakkausten kierrätys sitten on jäljessä muista materiaaleista? Pääsyy lienee se, että niiden lajittelu alkoi Suomessa vasta vuonna 2016, kun muita pakkauksia opittiin lajittelemaan jo viime vuosituhannella. Kansakunnan käyttäytymisen muuttaminen vie aikaa, eikä muovipakkausten lajittelu ei ole vielä riittävä osa arkeamme. Tämä on tuttua terveys- tai liikennevalitusta tehneille.
Osaltaan muovipakkausten kierrätystä vaikeuttaa niiden moninaisuus. Muovilaatuja on useita ja niitä vielä yhdistellään. Näin mahdollistetaan keveiden ja elintarvikkeiden säilyvyyttä pidentävien pakkausten valmistaminen. Kierrätyslaitoksella tämä aiheuttaa kuitenkin haasteita, eikä kaikkea muovia saada jalostettua puhtaaksi raaka-aineeksi.
Muovi ansaitsee tulla kierrätetyksi ja laajennettu keräysverkko odottaa lajittelijoita. Tehdään muovipakkausten lajittelusta osa suomalaista arkea!