Onko jäte arvokasta raaka-ainetta?

Valitettavan usein – kotien jätteistä puheen ollen lähes aina – vastaus otsikon kysymykseen on ei. Nettiä ja lehtiä lukemalla roskapöntön haltija voisi kyllä luulla omistavansa aarteen. Otsikoiden mukaan jätteestä on nimittäin tullut arvokasta raaka-ainetta ja toisen roska on toisen aarre. Käytännössä kukaan ei maksa jätteistäsi, eikä nouda niitä edes ilmaiseksi.

Lakisääteiset kierrätysvelvoitteet ja taloudelliset ohjauskeinot, kuten jätevero, ovat tehneet jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa alalla toimiville yrityksille. Tämä liiketoiminta pyörii, kuten muukin palveluliiketoiminta, kierrätyspalvelun ostajan eli jätteen haltijan kustantamana.

Kierrätys on taloudellisesti kannattavaa, kun joku maksaa jätemateriaalin kuljetuksen, käsittelyn ja valitettavan usein myös sen käytön raaka-aineena.

Lajiteltujen jätemateriaalien alhainen tai jopa negatiivinen arvo on suuri haaste kiertotalouden kehittämiselle. Tästä syystä olemme materiaalikiertojen sulkemisessa vasta alkutaipaleella.

Toisaalta kiertojen täydellinen sulkeminen ei aina ole edes ympäristön etu. Haitallisia aineita kannattaa poistaa kierrosta, eikä kierrätystä kannata nostaa sen jälkeen, kun sen päästötase kääntyy ympäristölle haitalliseksi.

Kestävän kierrätyksen tason tunnistaminen on yksi uuden kiertotaloutemme haasteista.