HKScan uusii pakkauslajittelun selkokielelle

Elintarvikeyhtiö HKScan siirtyy materiaalimerkkien sijaan käyttämään pakkauksissaan sanallisia lajitteluohjeita. Jatkossa pakkauksessa voi lukea esimerkiksi ”Lajittele muovina”.
Teksti Maarit Seeling Kuvat Katri Lehtola

Pitääkö pakkauksissa olla nuolia ja kolmioita vai sanallisia kehotuksia? Jälkimmäisiä, kiitos, todettiin HKScanilla.

–Nykyiset materiaalikolmiot eivät kerro niinkään lajittelusta vaan pakkauksen valmistukseen käytetyistä materiaaleista. Monelta loppuu lajitteluinto lyhyeen, jos se koetaan liian hankalaksi ja merkintöjen tulkitseminen monimutkaiseksi. Muovi voi päätyä sekajätteeseen, kun ei tiedä mitä vaikkapa kolmion sisällä oleva 07 -merkintä tarkoittaa, HKScanin pakkausasiantuntija Mari-Annika Mattsson havainnollistaa.

Kuluttajien ahdistusta lieventääkseen ja arkea helpottamaan HKScan on päättänyt jättää merkit sikseen. Vastedes elintarvikeyhtiön pakkauksista voi päättelemisen sijaan lukea suoraan, mihin lajitteluastiaan ne kuuluvat.

–Käyttöömme tulee useampia lajitteluviestejä, joista sopivin valitaan aina pakkauksen koon ja käytettävissä olevan painatuspinnan mukaan. Muistutamme esimerkiksi ”Lajittele pakkaus muovina”, ”Lajittele pakkaus muovina ja kartonkina” ja ”Lajittele pakkaus muovina ja metallina”, Mattsson selvittää.

Sanalliset lajitteluviestit painetaan ensimmäisiin pakkauksiin vielä tämän vuoden lopulla, ja tuotteet päätyvät kauppojen hyllylle tammikuusta lähtien varastotilanteen ja kysynnän mukaan.

Maassa maan tavalla

HKScanilla mietittiin pakkausjätteiden lajitteluohjeiden uusimista pitkään.

Ruotsissa HKScanilla on ollut käytössä selkokieliset lajitteluviestit jo pitkään ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Mattsson kertoo, että yhtiön tavoitteena on laajentaa sanallista ohjeistusta muihinkin maihin, joissa sillä on toimintaa. Tosin se on kiinni kunkin maan lainsäädännöstä, paikallisista käytännöistä, tahtotilasta ja kierrätysmahdollisuuksista.

Ruotsissa HKScanilla on ollut käytössä selkokieliset lajitteluviestit jo pitkään ja tulokset ovat olleet rohkaisevia

–Ruotsissa lajittelu toimii suurin piirtein samoin kuin Suomessa, mutta Tanska on muita pohjoismaita vähän jäljessä siinä, mitä ja miten lajitellaan. Toimimme paikallisten käytäntöjen mukaan. Yksittäiset yritykset ovat riippuvaisia kunkin alueen omasta jätehuoltopolitiikasta, Mattsson muistuttaa.

Ruokahävikki suurin ongelma

Elintarvikepakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä, pitää tuote turvallisena ja käytettävänä vähintään viimeiseen käyttöpäivään asti.

– Jos kinkkupaketista jää syömättä yksikin viipale, niin tuon viipaleen luontoa kuormittava vaikutus on suurempi kuin kinkkua ympäröivän paketin. Ruokahävikki on isompi ongelma kuin pakkausjätteen synty. Suurin ekoteko onkin käyttää koko pakkauksen sisältö, silloin tuotteen valmistamiseen ja pakkaamiseen käytetty energia ei mene hukkaan.

Muovi on elintarvikepakkauksiin usein ominaisuuksiensa puolesta hyvä vaihtoehto. Mattsson kertoo, että HKScanin ruokapakkauksia kehitetään jatkuvasti muun muassa muovia keventämällä. Yritys luopuu joulukuussa myös mustan muovin käytöstä rasiapakkauksissaan.

– Muovimateriaalit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet niin huimasti, ettei niitä enää tarvita yhtä paljon kuin ennen suojaamaan elintarvikkeen säilyvyyttä. Ehkä tunnetuimman tuotteemme Sinisen Lenkin pakkausmuovin paksuus on esimerkiksi viimeisen 40 vuoden aikana ohentunut peräti 41 prosenttia. Jauheliharasiamme materiaaleja taas on vajaassa 20 vuodessa kevennetty peräti 56 prosenttia. Suhteutettuna käytetyn muovin määrään luvut ovat todella suuria, Mattsson huomauttaa.

Suomalaisista kotitalouksista muovipakkausjätettä on kerätty vasta vuodesta 2016. EU:n tavoite on nostaa muovipakkausten kierrätysaste 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

– Uskon siihen, että ihmiset oppivat kierrättämään pakkausmateriaaleja nykyistä paremmin ja että niiden uusiokäyttö sitä kautta edelleen tehostuu. Tosin tarvitsemme myös muutoksia lainsäädäntöön ja kierrätystapoihin, Mattsson sanoo.