Epävakaat ajat kierrätysmateriaalien markkinoilla näkyvät myös Suomessa

Kierrätysmaksut saattavat nousta ensi vuonna metalli-, muovi- ja kuitupakkausten tuottajilla, kertovat pakkausalan tuottajayhteisöjen toimitusjohtajat. Osasta pakkausjätteitä on ylitarjontaa jo valmiiksi, ja koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tuo kierrätysmarkkinoille lisää epävarmuutta.
Teksti Mari Valkonen Kuvitus Janne Harju

Pakkausjätteistä on markkinoilla nyt selvästi ylitarjontaa. Kun materiaalien maailmanmarkkinahinnat laskevat ja jätteitä joudutaan varastoimaan, kierrättäminen kallistuu. Muovipakkausten kohdalla kierrätysmaksuihin vaikuttaa myös se, että kierrätettyjen muovipakkausten määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa.

Kierrätysmetallin kysyntä putosi nopeasti

Koronavirusepidemia on heikentänyt nopeasti kierrätettävän metallin kysyntää. Terästeollisuus on ainakin väliaikaisesti vähentämässä tuotantoaan ympäri maailmaa, sanoo toimitusjohtaja Satu Estakari Mepak-Kierrätys Oy:stä.

– Terästeollisuus ei enää osta kierrätysmateriaalia kuten ennen, ja tämä näkyy selkeästi kierrätysmateriaalin heikentyneenä menekkinä, Estakari sanoo.

Autoteollisuus on suuri kierrätysmetallin, erityisesti kierrätettävän alumiinin käyttäjä. Autoteollisuuden tuotanto väheni jo viime vuonna, mutta koronatilanne on vähentänyt sitä entisestään.

Estakari arvioi, että osakemarkkinoilla maaliskuussa tapahtunut romahdus siirtyy myös kierrätysmateriaalien maailmanmarkkinahintoihin.

– Kun kierrätysmetallille ei ole kysyntää, siitä saatava hinta on jopa maailmanmarkkinahintoja alhaisempi.

Kierrätysmetallin markkinoissa tapahtuneet muutokset tarkoittavat Estakarin mukaan sitä, että metallipakkausten kierrätysmaksut saattavat ensi vuonna nousta.

Kierrätyskuituja edelleen Euroopassa yli tarpeen

Kierrätyskuiduista on tällä hetkellä Euroopassa ylitarjontaa. Keräyspaperia ja käytettyjä kuitupakkauksia on aiemmin viety Euroopasta ja Yhdysvalloista Kiinaan. Vuonna 2017 Kiina alkoi rajoittaa vastaanottamiensa kierrätyskuitujen määrää, ja maa on ilmoittanut lopettavansa sen ostamisen lähivuosina kokonaan.

Euroopassa on tällä hetkellä varastoituna miljoonia tonneja kierrätyskuituja, ja varastoja on kertynyt myös Suomeen. Kierrätysmateriaalin hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, joten ylitarjonta tarkoittaa hintojen ja muun muassa pakkaustuottajien saamien hyvitysmaksujen laskua.

Euroopassa on tällä hetkellä varastoituna miljoonia tonneja kierrätyskuituja, ja varastoja on kertynyt myös Suomeen.

– Vuosi 2020 alkoi varovaisen lupaavasti, mutta metsäteollisuuden lakot kasvattivat lisää varastoja. Koronatilanne aiheuttaa monenlaisia epävarmuuksia. Toimivatko logistiikka- ja tuotantoketjut, joudutaanko jätehuoltoa ja keräystä priorisoimaan? Entä hankaloituuko tuotteiden tuonti ja vienti tai hiipuuko kulutus? sanoo Suomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi.

Keräyskartongin ja -pahvin varastot kasvoivat muun muassa Lassila & Tikanojalla ja Encore Ympäristöpalveluilla.

– Keräyspahvia voidaan varastoida pitkiäkin aikoja. Keräyskartongin pidempiaikainen varastointi on haasteellista, sillä kuitupakkausten erilaiset elintarvikejäämät ja -valumat aiheuttavat helposti harmia tuhoeläinten muodossa, toteaa asiakasryhmäpäällikkö Jaana Jäppinen Encore Ympäristöpalveluista.

Suomessa kerätään ja kierrätetään vuosittain noin 300 000 tonnia kuitupakkausjätettä – suurimpana lajina aaltopahvia. Tästä valtaosan pystyvät käyttämään kotimaiset kartonkitehtaat. Tällä hetkellä tehtaiden koneet käyvät, mutta varastot eivät vielä pienene.

Jäppinen arvelee, että jos poikkeustilanne jatkuu ja esimerkiksi sairastumisista aiheutuu kuljettajapulaa, kuituvarastoilla voidaan korvata pienentynyttä tuontia.

– Poikkeustilanteessakin on tärkeää, että suomalaiselle teollisuudelle on hyvin tarjolla keräyskuitua, Jäppinen sanoo.

Kierrätyskuitujen ylitarjonta, kasvavat keräysmäärät ja varastoinnista aiheutuvat kustannukset tarkoittavat, että pakkaustuottajien maksamat kierrätysmaksut saattavat nousta ensi vuonna.

Muovijätettä runsaasti koko Euroopassa

Muovipakkauksia kerätään tällä hetkellä enemmän kuin Suomessa pystytään kierrättämään. Toistaiseksi kaikki Rinki-ekopisteiltä kerätyt muovipakkaukset voidaan käsitellä Fortumin Riihimäen muovijalostamolla. Osa asuinkiinteistöiltä kerätyistä muovipakkauksista odottaa kuitenkin parhaillaan vientilupaa ulkomaille.

– Kerättyjä muovipakkauksia viedään kierrätettäväksi Euroopan unionin alueelle – todennäköisesti ensimmäisenä Ruotsiin ja Saksaan. Viennin on tarkoitus alkaa toukokuussa, vaikka on riski, että koronatilanne vaikuttaa logistiikkaketjuun, kertoo Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Muovipakkausten kierrätysmäärä on viime vuosina moninkertaistunut. Määrä tulee kasvamaan, kun EU:n kierrätysvaatimukset kiristyvät. Siksi koko Euroopassa on jalostusmahdollisuuksiin nähden reilusti kerättyjä muovipakkauksia.

Muovipakkausten kierrätysmäärä on viime vuosina moninkertaistunut.

Lassila & Tikanojan liiketoimintajohtaja Ville Vainio uskoo, että pitkällä aikavälillä muovipakkausjätteen kysyntä kasvaa, kun Euroopan maat rakentavat lisää käsittelykapasiteettia.

– Toivottavasti tämänhetkinen maailmanlaajuinen tilanne ei pysäytä suunniteltuja investointeja, Vainio sanoo.

Fortumin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi arvioi, että muovijalostamoiden kapasiteetti kasvaa myös Suomessa, kun parhaillaan sorvattava uusi jätelaki saadaan valmiiksi.

– On positiivista, että muovipakkauksia on kerätty paljon ennusteita nopeammin. Uudet EU:n kierrätystavoitteet ovat haastavia, ja siksi on hyvä, että muovia kerätään innokkaasti, Koivuniemi sanoo.

Muovipakkausten kierrättämisen lisääntyminen tarkoittaa, että lähivuosina kierrätysraaka-ainetta on Euroopassa runsaasti tarjolla.

– Jotta raaka-aineelle löytyy käyttökohteita, muovituotteiden valmistajien pitää tehdä muutoksia tuotannossaan, Soini sanoo.

Muovipakkausten tuottajien kierrätysmaksu nousi tänä vuonna reilusti, ja todennäköisesti maksut nousevat myös ensi vuonna. Soinin mukaan nousuun vaikuttaa ennen kaikkea pakkausten kasvavista kierrätysmääristä johtuva kustannusten tuntuva nousu.

Kierrätyslasille riittää käyttäjiä

Jätelasin tarjonta kasvaa, kun EU:n lasipakkausten kierrätystavoite kiristyy. Lasin kierrätystavoite on 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Pakkausteollisuus voi kuitenkin käyttää raaka-aineenaan kierrätyslasia 70–80-prosenttisesti, joten kerätylle lasille riittää ainakin periaatteessa käyttökohteita, sanoo operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:stä.

–  Koronapandemian vuoksi markkinatilanne voi kuitenkin heilahdella yllättäen, Tammivuori sanoo.

Lasia käytetään paljon esimerkiksi hillojen ja säilykkeiden pakkauksissa. Näiden tuotteiden kysyntä on noussut poikkeustilanteen takia. Toisaalta koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi oluiden, limsojen ja viinien myynti ravintoloissa ja baareissa on laskenut.

Tällä hetkellä Tammivuori ei usko, että lasipakkausten kierrätysmaksuihin olisi ensi vuonna tulossa merkittäviä muutoksia. Suomessa kerätty lasi viedään jalostettavaksi Iso-Britanniaan ja Hollantiin, joista kierrätyslasi myydään edelleen pakkausten valmistajille.

Puupakkauksia käytetään uudelleen tai korjataan

Käytetyille puupakkauksille riittää toistaiseksi käyttökohteita. Valtaosa puupakkauksista, kuten lavoista, käytetään sellaisenaan uudelleen.

– Käyttökelpoisilla puulavoilla, erityisesti standardilavoilla on arvoa joko sellaisenaan tai korjattuna, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala‑Viikari sanoo.

Standardilavat voivat parhaimmillaan olla käytössä jopa kymmenen vuotta. Edullisemmat kierrätysmaksut ohjaavat tuottajia suosimaan kestäviä ja helposti uudelleenkäytettäviä pakkauksia.

Kun puupakkaus tulee elinkaarensa päähän, se haketetaan energiantuotantoon tai kompostoinnin tukiaineeksi. Vuodesta 2018 lähtien käytöstä poistettuja puupakkauksia on toimitettu myös lastulevyteollisuuden raaka-aineeksi.

Jotta kierrätystavoitteeseen päästään, on tärkeää, että pakkaustuottajat ilmoittavat pakkausmäärät huolellisesti ja oikein.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan puupakkauksista kierrätetään noin 24 prosenttia. EU velvoittaa kierrättämään 30 prosenttia puupakkauksista vuodesta 2030 lähtien.

– Jotta kierrätystavoitteeseen päästään, on tärkeää, että pakkaustuottajat ilmoittavat pakkausmäärät huolellisesti ja oikein. Tällä hetkellä esimerkiksi osa korjatuista pakkauksista ei tilastoidu uusiksi pakkauksiksi, Ala-Viikari sanoo.