Closing the loop

Eu:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät viime vuoden lopussa alustavaan sopuun kiertotalouspaketista. Asiasta on neuvoteltu vuodesta 2015 alkaen, jolloin komissio antoi siitä ensimmäisen ehdotuksensa.
Juha-Heikki Tanskanen

Tiukimpia tavoitteita prosessin aikana ajoi parlamentti, joka on ehkä kauimpana käytännön tekemisestä. Eniten ymmärrystä tavoitteiden aiheuttamille haasteille tuntui löytyvän neuvostosta, joka on lähinnä kierrätyksen ja jätehuollon kansallista toimeenpanoa.

Suurin huomio kiertotalouspaketissa kohdistuu kierrätystavoitteisiin. Pakkausjätteen kierrätysaste on nostettava 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EU-maiden keskimääräinen pakkausjätteen kierrätysaste oli 66 prosenttia vuonna 2015 ja yhdyskuntajätteen kierrätysaste 46 prosenttia vuonna 2016. Suomessa vastaavat luvut olivat 61 prosenttia ja 42 prosenttia. Erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on Suomelle todella haastava.

Olen seurannut kiinteästi kiertotalous­paketin valmistelun eri vaiheita. On uskomatonta, kuinka paljon työtä yhteisen eurooppalaisen lainsäädännön valmistelu vaatii. Lisäksi huomiota kiinnittää se, kuinka puutteellisin tiedoin asioista lopulta päätetään. Kun kierrätystavoitteita nyt päätettiin nostaa, muutettiin samalla kierrätysasteen laskentatapaa.

Missään vaiheessa en huomannut, että laskenta­tavan muutoksen vaikutusta jäsenmaiden nykyisiin kierrätysasteisiin tai uusien tavoitteiden saavutettavuuteen olisi systemaattisesti arvioitu. Käytännössä laskentatavan muutos pienentää nykyisiä kierrätys­asteita ja tekee asetetuista tavoitteista entistä vaativampia. Tämä johtuu siitä, että jatkossa käsittelyprosesseissa kierrätettävästä materiaalista erilleen lajiteltavia ja kierrättämättä jääviä rejektejä ei saa enää laskea kierrätetyiksi.

Miten uusi lakipaketti vaikuttaa tuottajiin ja pakkauskierrätykseen Suomessa? Yksityiskohdat ovat vielä auki, joten tarkkaa vastausta on vaikea antaa. Erityisesti muovi- ja puupakkausten keräystä, lajittelua ja kierrätystä on kuitenkin lisättävä huomattavasti. Myös pakkausten kokonaiskierrätystavoite on haastava. Edessä on paljon työtä, jonka myötä astumme taas askeleen kohti kiertotaloutta. Samalla on tärkeää minimoida lisäkustannukset, joita kierrätyksen lisääminen pakkaustuottajille väistämättä aiheuttaa.

Kiertotalouspakettiin liittyvät säädökset julkaistaneen EU:n virallisessa lehdessä ensi kesänä. Siitä alkaa kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa EU-tasolla sovitut muutokset on otettava osaksi kotimaista lainsäädäntöä. Muun muassa jätelaki, pakkausasetus ja kaatopaikka-asetus on päivitettävä. Vasta tuon lainsäädäntötyön tulos kertoo tarkasti sen, miten uusi kiertotalouspaketti vaikuttaa pakkaustuottajien vastuisiin Suomessa.

28.2.2018

Juha-Heikki Tanskanen