Kahdeksan kymmenestä on uusi minimi

EU-maiden tulisi kierrättää 50 % muovipakkauksistaan viimeistään vuonna 2025. Suomessa pääsemme vain 30 %:iin, vaikka valtaosa suomalaisista (yli 80 %) kertoo lajittelevansa muovipakkaukset lähes aina tai melko usein. Lähteenä on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuore kysely. Miksi innokas lajittelu ei tuota parempaa kierrätysastetta?

SYKEn kysely ei kerro, mitä aina tai melko usein tarkoittaa. Oletetaan, että se tarkoittaa kahdeksaa muovipakkausta kymmenestä. Oletetaan myös, että harvemmin lajittelevat saavat muovikeräysastiaan kolme pakkausta kymmenestä. Tällöin kotien pantittomista muovipakkauksista 70 % päätyisi muovinkeräykseen ja sitä kautta muovijalostamolle.

Jalostamolla pakkaukset lajitellaan eri muovilaatuihin, pestään ja sulatetaan granulaateiksi eli pieniksi muovirakeiksi. Rakeet myydään raaka-aineeksi uusien pakkausten ja muovituotteiden valmistajille. Kierrätys toimii, mutta jalostusprosessissa syntyy aina myös hävikkiä. Hävikin määrä on laitoskohtainen ja riippuu muovipakkausjätteen koostumuksesta. Kelpo tulos on, jos laitokselle tulevasta muovista 50–60 % saadaan jalostettua raaka-aineeksi.

Edellä esitetty lajitteluaktiivisuus ja jalostamon teho johtavat siihen, että kotien muovipakkauksista 40 % kiertää raaka-aineeksi. Todellisuudessa kotien pantittomien muovipakkausten kierrätysaste on paljon alhaisempi. Suuri enemmistö, joka kyselyissä ilmoittaa lajittelevansa melkein aina, onnistuu toimittamaan muovinkeräysastiaan selvästi alle viisi pakkausta kymmenestä. Intoa tarvitaan lisää, jotta kierrätystavoite saavutetaan.

Otetaanko tavoitteeksi lajitella kaikki muovipakkaukset – tai vähintään kahdeksan pakkausta kymmenestä? Silloin saavutamme kierrätystavoitteet ja voimme hyvillä mielin sanoa lajittelevamme lähes aina tai melko usein.