Suomessa on reagoitu EU:n varhaisvaroitukseen muovipakkausten kierrätysasteesta
Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2023 varhaisvaroituksen EU-maille, joiden kierrätysasteet uhkaavat jäädä EU:n vuoden 2025 tavoitteista. Pakkausjätteen kierrätys on Suomessa muuten hyvällä mallilla, mutta muovipakkausten kierrätysaste tulisi saada nousuun, käy ilmi Suomen saamasta varhaisesta varoituksesta. Kierrätystavoitteen savuttaminen on haastavaa myös yhdyskuntajätteen osalta.
Pakkausjätteen kierrätysaste Suomessa oli vuonna 2020 61 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2025 tavoitteena oleva 65 % kierrätysaste ollaan todennäköisesti saavuttamassa. Lisäksi jokaiselle pakkausmateriaalille on asetettu omat kierrätystavoitteensa. Niistä Suomessa ollaan saavuttamassa muovia lukuun ottamatta kaikkien materiaalien tavoitteet. Muovin kierrätystavoitteisiin pääseminen on ollut haastavaa suurimmalle osalle EU-maista.
Muovipakkausten kierrätysaste Suomessa oli vuonna 2020 26 %, kun vuoden 2025 tavoitteena on 50 % kierrätysaste. Samassa tilanteessa Suomen kanssa muovin kierrätyksen suhteen ovat muun muassa Tanska ja Latvia. Muovipakkausten keräykseen ja kierrätykseen on hiljattain panostettu, joten kehitystä kierrätysasteessa on odotettavissa.
Muovipakkausten keräysverkosto laajeni
Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys alkoi Suomessa vuonna 2016, jolloin perustettiin Rinki-ekopisteverkosto. Muovipakkausten keräys kierrätykseen on siis melko uusi ilmiö Suomessa toisin kuin monien muiden pakkausmateriaalien. Osittain siitä syystä muovin kierrätysaste on matalampi kuin muiden pakkausmateriaalien.
Muovipakkausten keräykseen on panostettu tänä vuonna. Vuoden 2023 kesällä 300 Rinki-ekopisteelle ympäri Suomea avattiin muovipakkausten keräys, ja nyt noin 1000 Rinki-ekopisteellä on muovipakkauskeräys. Samaan aikaan tuli voimaan jäteasetuksen valtakunnallinen velvoite, jonka mukaan muovipakkauksille on oltava erilliskeräys kaikissa vähintään viiden asunnon asuinkiinteistöissä koko Suomessa. Rinki-ekopisteet ja kiinteistökeräys yhdessä muodostavat kotien pakkausten pakkauskeräysverkoston Suomessa.
Nyt kun muovipakkausten keräykseen Suomessa on tehty merkittäviä panostuksia, on syytä seurata niiden tuloksia ja kannustaa ihmisiä lajittelemaan muovipakkaukset entistä aktiivisemmin.
”Oleellista on nyt malttaa katsoa, kuinka muovin kierrätysaste nousee, kun muovilla on laajempi keräysverkosto”, tiivistää Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Uusien muovipisteiden kertymiä seurataan. Kestää aikansa, että kuluttajat löytävät uudet keräyspisteet ja alkavat tuomaan niihin muovipakkauksia.
”Nyt saadaan tietoa siitä, missä osissa Suomea kerätään minkäkin verran muovipakkauksia. Jos huomataan alueellisia vaihteluita, osataan kohdentaa toimia oikeaan suuntaan”, Tanskanen kertoo.
Uusi laskentatapa ja rejektin määrä taustavaikuttajina
Yksi syy muovipakkausjätteen kierrätysasteen alhaisuuteen on EU:ssa vuonna 2020 käyttöön otettu uusi laskentatapa kierrätysasteelle. Siinä jätettiin pois laskuista rejektin määrä, eli muovi, joka lajitellaan, mutta josta ei saada jalostettua kierrätysmateriaaliksi. Lisäksi uudessa laskentatavassa on huomioitu niiden muovipakkausten määrä, jotka päätyvät markkinoille muiden kuin tuottajayhteisöihin liittyneiden tahojen toimesta. Suomen muovipakkausten kierrätysaste on uudella laskentatavalla 26 %, kun vanhalla laskentatavalla se oli 45 %. Laskentatavan muutos siis vaikutti muovipakkausten kierrätysasteeseen merkittävästi.
Muovin kierrätysasteeseen vaikuttaa myös se, että muovin kierrätyksessä rejektin osuus on suurempi kuin muiden pakkausmateriaalien kohdalla. Esimerkiksi lasin kierrättäminen on yksinkertaisempaa, sillä erilaisia lasityyppejä ei ole läheskään yhtä paljon.
”Muovilajeja on monenlaisia, ja monimuovipakkauksia on vaikeaa saada kierrätykseen”, tiivistää Tanskanen syitä rejektin määrän taustalla. Monimuovipakkaukset koostuvat kahdesta tai useammasta eri muovilajista. Muovinkierrätyksessä on kuitenkin tapahtumassa edistystä siinä, että yhä useampia muovilajeja pystytään erottamaan kierrätykseen.