Pohjoismaiset lajittelusymbolit yhdistävät keräysastiat ja pakkaukset

Tanska, Norja ja Ruotsi ovat päättäneet yhtenäistää jätehuollon lajitteluohjeitaan yhteisellä kuva- ja värisymbolijärjestelmällä. Yhtenäisillä kuvaohjeilla halutaan lisätä kuluttajien lajitteluintoa ja tehdä lajittelusta entistä helpompaa. Nyt järjestelmän käyttöönottoa selvitetään myös Suomessa.
Teksti Maarit Seeling Kuvat KIVO

Jätehuolto toimii, ja ympäristö voi hyvin, kun kaikki tietävät, mihin astiaan mikäkin jäte kuuluu. Oikea lajittelu antaa hyvän lähtökohdan jätteiden käytölle uusien tuotteiden raaka-aineena.

Olennaista olisikin ohjata jäte tavalla tai toisella paremmin uudelleen käyttöön: ensisijaisesti kierrättää ja toissijaisesti hyödyntää energiana.

Suomen Kiertovoima (KIVO)julkisen jätehuollon ja kuntien 31 jätelaitoksen edustaja, koordinoi yhteispohjoismaisten lajittelusymbolien hanketta Suomessa. Käyttöönotosta tarvitaan kuitenkin monien eri vastuutahojen päätöksiä, jotta symbolit saataisiin laajasti yhtenäiseen käyttöön.

Esimerkiksi tuottajayhteisöt ja Rinki päättävät siitä, korvataanko nykyiset lajittelusymbolit pohjoismaisilla symboleilla Rinki-ekopisteissä. 

– Uusilla, selkeillä ja yhteispohjoismaisilla kuvasymboleilla eli piktogrammeilla halutaan helpottaa jätteiden lajittelua ja kannustaa kansalaisia kierrättämään, Suomen Kiertovoima KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme sanoo. 

Piktogrammijärjestelmä lanseerattiin Tanskassa vuonna 2017, ja se on tänä vuonna otettu käyttöön myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa ja Islannissa asiaa ensin selvitetään ja sitten tehdään päätökset merkkien käyttöönotosta. Tavoitteena on myöhemmin laajentaa sama järjestelmä koko Eurooppaan.

 Tavoitteena on myöhemmin laajentaa sama järjestelmä koko Eurooppaan.

Pohjoismainen ministerineuvosto rahoittaa hanketta. Tarkoituksena on, että samat merkinnät löytyvät sekä keräysastioista että pakkauksista, jolloin kuluttajan on helpompi lajitella jätteensä oikein. Piktogrammit liitettäisiin kaikkiin jätejakeisiin niin, että tietty  piktogrammi kuvaa tiettyä jätejaetta.

– Muissa Pohjoismaissa ollaan hiukan Suomea edellä piktogrammien käyttöönotossa. Odotamme uutta jätelakia, joka näillä näkymin tulee voimaan aikaisintaan kesällä 2021. Sen jälkeen voimme keskittyä piktogrammien käyttöönoton edistämiseen. 

Jätelain uudistuksen taustalla on EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamiseksi 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen tavoite kiristyy edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. 


Pakkausten lajittelumerkinnät Suomessa

Suunnitteleeko yrityksesi pohjoismaisten kierrätysmerkkien laittamista Suomessa käytettäviin pakkauksiin? 

Suomessa on noudatettava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeita. Tällä hetkellä kannattaa odottaa, että pohjoismaisista kierrätysmerkeistä tehdään Suomessa tarvittavat päätökset. Pohjoismaisten kierrätysmerkkien tuominen Suomeen on vielä kesken ja edellyttää päätöksiä monilta tahoilta. 

Rinki-ekopisteiden keräysastioissa käytetään nykyisin Ringin lajitteluohjeiden symboleja: https://rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu laitettavaksi pakkauksiin.  


Selkeys parantaa prosesseja 

– Kierrätysasteen nousu on useiden pienten tekijöiden summa. Koko järjestelmä trimmautuu parempaan valmiuteen, jos kaikkia osatekijöitä saadaan hiukan viilattua. Yhtenevät piktogrammit ovat osa tätä prosessia. Ne helpottavat lajittelua ja siten kannustavat siihen, Halme toteaa. 

Suomessa jokaisella jätelaitoksella on käytössä oma jätetermien, kylttien, symbolien ja värien järjestelmänsä. Tilanne on samankaltainen myös muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa. Tanskassa jo suurimmassa osassa kunnista on otettu käyttöön yhteinen piktogrammijärjestelmä. 

– Uudistuksen taustalla on Tanskassa tehty kuluttajakäyttäytymistutkimus. Mitä useampi lajittelee jätteet oikein, sitä enemmän saamme materiaaleja talteen. Selkeät ohjeet tekevät kierrätysprosessista mutkattoman, Halme tiivistää. 

Symbolien käyttö on ilmaista, ja valikoima on tehty laajaksi. Tavoitteena on, että symbolien maksuttomuus kannustaisi eri toimijoita ottamaan kuvakkeet käyttöön laajasti lajittelupisteiden lisäksi myös julkisissa tiloissa, tapahtumissa, työpaikoilla ja kodeissa.

Selkeät ohjeet tekevät kierrätysprosessista mutkattoman.

Lisäksi piktogrammit halutaan kytkeä olennaiseksi osaksi tulevaisuuden pakkaussuunnittelua niin, että piktogrammit otettaisiin käyttöön myös pakkauksissa, jotta oikean keräysastian ja pakkauksen yhdistäminen olisi kuluttajalle mahdollisimman helppoa. 

Jokaisessa Pohjoismaassa on tehty oma käyttäjätutkimus, joiden pohjalta merkkejä on kehitetty. Suomalaisissa merkeissä käytettävät termit ovat hiukan erilaisia kuin Tanskan piktogrammeissa. Merkkien toimivuutta on muutosten jälkeen testattu erikseen kussakin maassa. 

– Saamme Tanskasta valmiin järjestelmän ilmaiseksi, mutta sen mukauttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii kulttuurista säätöä. Maiden jätehuoltojärjestelmissä on myös eroja, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi Ruotsissa kerätään värillinen ja väritön lasi vielä erikseen. Maakohtainen säätö aiheuttaa myös jonkin verran kustannuksia. 

Yhteisistä merkeistä etua kaikille 

Markkinointipäällikkö Anette Löhnn Ruotsin Förpacknings- och Tidningssamlingen FTI:stä kertoo piktogrammien käyttöönoton alkaneen Ruotsissa hyvin. Palveluyhtiö FTI hoitaa Ruotsissa tuottajavastuunalaisen pakkausten ja keräyspaperin keräyksen ja kierrätyksen. 

– Pakkausalan tuottajat haluavat yhtenäiset piktogrammit, värikoodit ja lajitteluohjeet kaikkialle Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Jotkut ovat jo alkaneet muuttaa prosessejaan uusien symbolien käyttöönottamiseksi. Siihen menee silti vielä aikaa, koska uudistukset tehdään yleensä pakkauksiin muiden päivitysten yhteydessä. 

Löhn uskoo uudistuksen auttavan kuluttajia lajittelemaan ja kierrättämään. Uudistus helpottaa myös maahantuotujen pakkausten lajittelua. 

Kaisa Halme arvioi, että Suomessa järjestelmä on syytä rakentaa siten, että piktogrammijärjestelmän mukaiset symbolit ja termit otetaan ensin käyttöön jätteiden vastaanottopisteissä ja vasta sen jälkeen pakkauksissa. 

– Ideana on luoda näillä symboleilla visuaalinen yhteys esimerkiksi pakkauksen ja jäteastian välille. Vastine täytyy luoda ensiksi vastaanottojärjestelmään ja vasta sitten ulottaa ohjeet pakkauksiin, jotta asukas pystyy myös toimimaan oikein. 

Siirtymä vie pari vuotta 

Suomen Kiertovoima KIVO  edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 31 jätelaitosta sekä Suomea pohjoismaisen piktogrammijärjestelmän komiteassa. KIVOn tavoitteena on saada jäteala laajasti mukaan piktogrammijäjrjestelmän kansalliseen valmisteluun ja käyttöönottoon.

–Lajittelemalla ja kierrättämällä oikein toimimme oman ympäristömme hyväksi, Halme huomauttaa. 

Vaikka Suomessa ei vielä olekaan virallisesti päätetty piktogrammien käyttöönotosta, niin Halme kertoo saaneensa siitä jo runsaasti kyselyjä. 

– Monet rakennusliikkeet ovat tiedustelleet, voivatko he ottaa ruotsalaiset tai tanskalaiset symbolit avuksi alan jätteiden lajitteluun. Laajemmin piktogrammijärjestelmän mukainen jätehuolto alkanee kuitenkin näkyä meillä vasta parin vuoden kuluttua. 

Halme muistuttaa, että edelläkävijänä olevassa Tanskassakin vasta noin 70 prosenttia jätelaitoksista on ottanut uudet merkinnät käyttöön. 

– Uudistus koskee valtavaa määrää jäteastiatarroja, kylttejä ja pakkauksissa olevia merkintöjä. Hanketta ei saa millään tasolla nopeasti läpi. Jätehuollon toimijoille on esimerkiksi Ruotsissa annettu 3-5 vuoden siirtymäaika. Samanpituista siirtymää olisi ihan kohtuullista ajatella myös Suomeen.