Millainen on tulevaisuuden pakkaus, Stora Enson Samuli Savo?
Stora Enson 800-vuotiselle taipaleelle on mahtunut pakkaus, jos toinenkin. Samuli Savo, Stora Enson SVP Emerging Business, Packaging Solutions, seisoo yhtiön toimistolla Helsingin Salmisaaressa ja esittelee aulatilassa komeilevia erilaisia pakkauksia. On vaahtoa, sellua ja erinäköisiä laatikoita rei’illä ja ilman.
”Meidän on vuosien varrella pitänyt oppia koko ajan, keskittyä siihen mikä toimii, olla ennakkoluulottomia ja uudistua. On tehty jotain aika outojakin juttuja, jotka ovat sitten kääntyneet aika kiinnostaviksi”, Savo sanoo myöhemmin kokoushuoneen uumenissa.
Yrityksen edeltäjäyhtiöiden, ruotsalaisen Stora AB:n ja suomalaisen Enso Oyj:n juuret ulottuvat 1200-luvulle ja 1800-luvulle kuparinlouhintaan ja sahaan. Vuonna 2022 Stora Enso omisti tai hallinnoi pinta-alaltaan yli 2 miljoonaa hehtaaria maata maailmanlaajuisesti.
Savo on toiminut roolissaan kolme kuukautta. Stora Enson leivissä vuosia on kuitenkin vierähtänyt jo lähemmäs kuusi, ensin konsernin digijohtajana ja sitten pakkausratkaisudivisioonan kehitysjohtajana. Kaikkia tehtäviä on yhdistänyt innovaatiotyö eri kulmista.
Vuoden vaihteessa Stora Enso sai päätökseen hollantilaisen aaltopahvipakkausten valmistajan oston. Oston myötä pakkausratkaisuliiketoiminta kasvoi ja Savon vastuulle tuli divisioonan innovaatioliiketoimintojen kasvattaminen. Portfoliossa on suoraan pakkauksiin liittyvien innovaatioiden lisäksi kaikkea 3D-printatuista biokomposiittihuonekaluista älyjääkaappeihin.
Onko sydän sykkinyt aina pakkauksille?
”Sydämeni on sykkinyt aina mielenkiintoisille bisnesmalleille”, Savo naurahtaa.
Vastuullisuus tulevaisuuden pakkauksen ytimessä
Tulevaisuuden pakkaussuunnittelusta puhuttaessa esiin nousee väistämättä yksi sana: vastuullisuus. Savon aloittaessa Stora Ensolla kuusi vuotta sitten, vastuullisuus ei ollut vielä raivannut itselleen yhtä merkittävää roolia yrityksissä kuin tänä päivänä.
”Se oli enemmänkin ”nice to have” kuin oikeasti ydintä. Tajusin, että täällä oltiinkin ihan tosissaan sen kanssa”, Savo sanoo.
Stora Enson vastuullisuustavoitteet ovatkin kunnianhimoiset. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä myytävien tuotteiden on oltava 100 prosenttisesti kierrätettäviä. Lisäksi yritys on sitoutunut vähentämään tuotannon, toimitusketjun, kuljetuksen ja asiakastoiminnan kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2019 verrattuna.
Tavoitteita ei saavuteta ilman muutoksia. Savo kertoo, että pakkausten kierrätettävyyden osalta keskiössä on yksinkertaisuudessaan tunnistaa tuotteet, jotka eivät syystä tai toisesta kierrä, ja joko vähentää niiden myyntiä tai saada ne kiertämään. Päästöjen osalta pitää puolestaan pyrkiä keksimään pakkausratkaisuja, jotka samalla sekä vähentävät päästöjä että tekevät tehtävänsä eli suojaavat tuotetta. Jos tomaatti pakkauksen sisällä murskaantuu, ovat sen elinkaaren aiheuttamat päästöt menneet hukkaan.
Tomaattipakkauksen voi tehdä muotoonpuristetusta sellusta. © Stora Enso
Pakkausten rasituksenkestoa testataan muun muassa Stora Enson teollisuustason testauslaboratoriossa Riiassa. Laboratoriossa on kuusi eri laitetta, jotka simuloivat pakkauksen matkaa. Pakkauksia pinotaan, tärisytetään, puristellaan, nostellaan, altistetaan eri lämpötiloille ja tiputellaan. Esimerkiksi verkkokauppa-pakkauksen pitää kestää 17 tiputusta, Savo kertoo. Testauslaboratorioiden lisäksi pakkauksia testataan suunnitteluvaiheessa mallintamalla.
”Meillä on monia hauskoja tyyppejä designereina, he pystyvät ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Yksi on maisema-arkkitehti, toinen on suunnitellut jahtien sisustuksia. Ihmisiä, jotka osaavat ajatella laatikkoa laatikon ulkopuolelta.”
Tulevaisuuden pakkaus kertoo tarinaa
Millaisia pakkauksia laatikon ulkopuolelta ajattelu saa aikaan? Savo nostaa esille erityisesti toimistonkin aulassa esillä olleet puupohjaiset vaahdot ja muotoon puristetun sellun.
Puukuitupohjaisia vaahtoja on Stora Ensolla kaksi: pilotointivaiheessa oleva Papira ja Fibrease. Vaahtoja voidaan käyttää esimerkiksi muovisten pakkaustäytteiden tavoin aaltopahvipakkausten sisällä tuotetta suojaamassa.
Muotoon puristettua selluloosaa voi tehdä kahdella tapaa: kuiva- tai märkämuovaamalla. Stora Enso uskoo molempiin. Märkämuovaus eli wet molding on jo monen yrityksen käytössä ja sillä tehdyillä tuotteilla voi korvata esimerkiksi muovisia take-away -mukien kansia. Kuivamuovauksessa eli dry moldingissa vedenkulutus ja siten energiankulutus on pienempää. Stora Enso on vuoden 2022 lopussa investoinut PulPaciin, joka keskittyy erityisesti kuivamuovauksen teknologiakehitykseen.
”Uskomme, että muotoon puristetun sellun markkina kasvaa. Sillä voidaan korvata monia kertakäyttömuovista tehtyjä asioita, joita moni on tottunut käyttämään.”
Puukuitupohjaisia vaahtoja on Stora Ensolla kaksi: Papira ja Fibrease. © Stora Enso
Tulevaisuuden pakkauksessa sekä vaahdoilla että muotoon puristetulla sellulla on Savon silmissä paikkansa. Lisäksi tulevaisuudessa pakkauksista tulee kokonaisempia – enää ei keskitytä vain ulkokuoreen vaan myös sisäosiin. Samalla keskiöön nousee pakkauksen toimivuus. Miten se aukeaa tai sulkeutuu? Miten se palvelee sen sisällä olevaa tuotetta parhaiten?
Pakkaukset tulevat käyttämään luovemmin eri materiaaleja ja muuttuvat monimutkaisemmiksi sekä räätälöidymmiksi, Savo uumoilee. Lisäksi pakkauksen halutaan istuvan yrityksen arvoihin.
Savo ottaa esimerkiksi melat. Melontatavaraa myyvällä asiakkaalla oli ollut tapana lähettää melat runsaaseen muoviin kiedottuna. Pakkauksen tarina soti luontoarvoja ajavan yrityksen tarinaa vastaan. Muovikääre korvattiin aaltopahvilaatikolla, jonka sisukset tehtiin puupohjaisella vaahdolla . Samalla pakkaus toimii myös melojen pidikkeenä, jonka voi asettaa seinälle. Tämänkaltaisia pakkaustarinoita syntyy tulevaisuudessa lisää.
”Me emme myy ruskeita pahvilaatikoita, me myymme tarinoita. Meidän pitää miettiä, millä tavoin pakkausratkaisu sopii siihen tarinaan.”
© Stora Enso
EU-regulaatio tulevaisuuden pakkaussuunnittelun tiellä vai tukena?
Tulevaisuuden pakkauksen suunnitteluun tuo lisämaustetta EU:n tiukentuva lainsäädäntö. Komission ehdotus pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi ohjaa uudelleenkäyttöön, mutta siihen on Suomessa suhtauduttu ristiriitaisesti. Esimerkiksi Metsäteollisuus kirjoittaa vuoden 2022 lopulla julkaisemassa tiedotteessaan esityksen olevan monella tapaa ongelmallinen sekä ympäristön hyvinvoinnille että metsäteollisuudelle.
Savo sanoo, että regulaation tavoite – jätteen vähentäminen – on luonnollisestikin hyvä. Uudelleenkäyttöön Savo kertoo suhtautuvansa tällä hetkellä mielenkiinnolla. Nyt valtaosa Stora Enson pakkaustuotteista perustuu uusiutuviin ja kierrätettäviin materiaaleihin, mutta esimerkiksi niiden peseminen suoraa uudelleenkäytettävyyttä varten on haastavaa.
”Uudelleenkäyttö on varmasti joissain käyttötapauksissa järkevää, mutta toisissa tapauksissa se ei ole tehokasta eikä ympäristöystävällistä. Haluamme oppia siitä lisää”, Savo muotoilee.
Kokemuksia Stora Enso hakee esimerkiksi Ruotsista, jossa sillä on parin kuukauden ajan ollut Pressbyrånin kanssa pienimuotoinen pilotti uudelleenkäytettäviin kahvikuppeihin liittyen. Tällä hetkellä pilotin kokemuksien perusteella kuluttajan opettaminen uudelleenkäyttöön tulee olemaan isoin haaste, ei niinkään järjestelmä tai siihen liittyvä tekniikka.
”Jos kuluttaja haluaa aamulla vain kahvilasta aamulatten, jääkö hän pelaamaan uudelleenkäytettävän kupin kanssa? Varmasti osa kyllä. Mutta onko keskivertoihminen valmis tekemään sen?”