Todennettua tietoa pakkausmetallista
Tutkimuksessa selvitettiin pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa sekä keräykseen päätyvän virheellisesti lajitellun jätteen eli niin sanotun rejektin määrää. Tutkimus tuotti todennettua tietoa metallin kuluttajakeräykseen päätyvän jätteen laadusta. Tutkimuksen tulosten avulla metallipakkausten tilastoinnista saadaan entistä luotettavampaa.
Metallinkeräykseen päätyy pakkausmetallia 41% ja pienmetallia 46%, rejektin osuus on 13%. Pakkausmetalli koostuu pääosin metallista (97 %) ja loput 3 % on muuta materiaalia kuten esim. paperia eli etikettejä (1,9%), biojätettä (0,5%) ja muovia kuten muovisia kaulusrenkaita (0,1%). Pienmetallia kertyi enemmän Rinki-ekopisteistä kuin kiinteistökeräyksestä.
Sähköromu ja vaarallinen jäte eivät kuulu metallin keräykseen
Tutkimuksessa selvisi, että virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrä oli Rinki-ekopisteissä ja kiinteistökeräyksessä lähes sama, noin 12-13% kaikesta metallijätteestä. Selkeästi suurin osa kuluttajilta kerätyn metallijätteen sisältämästä rejektistä koostui sähkö- ja elektroniikkaromusta, jota näytteistä löytyi pääasiassa suurikokoisena rejektinä mutta myös pienempinä kappaleina.
Selkeästi suurin osa kuluttajilta kerätyn metallijätteen sisältämästä rejektistä koostui sähkö- ja elektroniikkaromusta.
Tyhjentämättömiä painepakkauksia löytyi merkittävä määrä. Lajitteluohjeen mukaan ne kuuluvat tyhjennettyinä metallinkeräykseen, mutta täysinä tai vajaina ne kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen. Painepakkaukset aiheuttavat merkittävän riskitekijän keräyssäiliöissä, sillä ne voivat räjähtää tai sytyttää tulipalon.
– Kuluttajia on edelleen muistutettava, että sähkö- ja elektroniikkaromulle ja vaarallisille jätteille on Suomessa oma erilliskeräyksensä, Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Satu Estakari huomauttaa.
Kuluttajille tarkoitettuun metallikeräykseen saa tuoda kodissa kertyneitä metallipakkauksia ja pienmetallia, kuten kattiloita, paistinpannuja sekä ruuveja, nauloja tai muuta vastaavaa.
Tutkimuksen tilaajana toimi Mepak-Kierrätys Oy ja tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa), Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.